Hyppää sisältöön

Kuulontutkijat ja puheterapeutit

Tunnusluvuissa on summatietona neljän ammattialan tunnusluvut:

  • Ympäristöterveyden ja työsuojelun asiantuntijat +
  • Ravitsemusalan asiantuntijat +
  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit +
  • Psykologit

Tunnusluvut kuvaavat siis ammattialaluokituksen ylätason Muut terveydenhuollon asiantuntijat tietoja. Tunnuslukujen summaaminen perustuu Tilastokeskuksen tilastojen julkaisuehtoihin.

Kuvaus

Kuulontutkijat ja puheterapeutit diagnosoivat, hoitavat ja kuntouttavat kuulemisen, puhumisen ja nielemisen häiriöitä. He antavat kommunikointikykyyn ja kuuloon liittyviä neuvoja sekä määräävät apulaitteita tai kuntouttavia terapioita kuulon menetyksen ja puheen vaikeuksien sekä niihin liittyvien neurologisten ongelmien hoitoon.

Kuulontutkijat arvioivat asiakkaiden kuulokykyä erilaisten testien avulla. He suosittelevat kuulolaitteita ja muita apuvälineitä asiakkaan tarpeiden mukaan sekä neuvovat asiakkaita välineiden käytössä.

Puheterapeutit puolestaan auttavat asiakkaita erilaisissa puheen ja kielen ongelmissa. He esimerkiksi suunnittelevat ja toteuttavat kuntouttavia harjoitusohjelmia, joilla korjataan häiriöitä kuten änkyttämistä ja epänormaalia artikulaatiota.

Yleisimmät työtehtävät

Kuulontutkijoiden ja puheterapeuttien työtehtävät voivat vaihdella merkittävästi työympäristöstä ja erikoistumisesta riippuen. He voivat työskennellä esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, kunnilla tai yksityisellä vastaanotolla.

  • Kuulontutkimusten suorittaminen
    Määrittää potilaan kuuloaistin mahdollisimman tarkasti.
     
  • Kuulonalenemien diagnosointi
    Tunnistaa erilaisia kuulonalenemia ja määrittelee niiden vakavuusasteen.
     
  • Kuulovammojen arviointi
    Arvioi ja diagnosoi erilaisia kuulovammoja ja antaa suosituksia niiden hoitoon.
     
  • Hoitosuunnitelman laatiminen
    Laatii hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan kanssa parhaan mahdollisen hoidon saavuttamiseksi.
     
  • Puheterapia
    Tarjoaa puheterapiaa henkilöille, joilla on puheen ja kielen kehitykseen liittyviä haasteita.
     
  • Kommunikaatio- ja nielemisongelmien kuntoutus
    Ohjaa kuntoutusta henkilöillä, joilla on ongelmia kommunikoinnissa tai nielaisemisessa esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen.
     
  • Apuvälineiden arviointi ja suositteleminen
    Suosittelee erilaisia apuvälineitä, kuten kuulokojeita tai implantteja.
     
  • Potilaiden seuranta ja arviointi
    Seuraa, miten potilas reagoi hoitoon ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa.
     
  • Yhteistyö
    Työskentelee yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa.
     
  • Terapiamenetelmien kehittäminen
    Osallistuu terapiamenetelmien kehittämiseen ja seuraa alalla tapahtuvia muutoksia ja uusia tutkimustuloksia.
Ammattialaan kuuluu säänneltyjä ammatteja

Säänneltyihin ammatteihin vaaditaan lain perusteella tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.

Työmarkkinasiirtymät

Muut terveydenhuollon asiantuntijat

Työmarkkinasiirtymät

Työmarkkinasiirtymätieto kuvaa henkilöiden ammattialan vaihtoa, mutta samalla myös opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olleiden työllistymistä eri ammattialoille. Työmarkkinasiirtymät voivat liittyä muun muassa uusiin työtehtäviin siirtymiseen osaamista kehittämällä, urakehitykseen asiantuntija- ja johtotehtäviin tai kokonaan eri ammattialalle siirtymiseen esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten seurauksena.

Siirtymätieto perustuu Tilastokeskuksen erillisaineistoon vuosilta 2016–2021. Aineistossa "Ammatti tuntematon" tarkoittaa ammatteja, joista Tilastokeskuksella ei ole tietoa henkilön ammatista tai siihen kuuluu ammatteihin luokittelemattomia työtehtäviä. "Muut" eli tuntematon työmarkkinatilanne -luokkaan Tilastokeskus sisällyttää sellaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevat henkilöt, joita ei ole voitu sijoittaa työllisten, työttömien, opiskelijoiden tai työvoiman ulkopuolella olevien luokkiin ja henkilön oma tai päämiehen toiminta ei ole tiedossa.

Koronapandemia vaikutti merkittävästi 2020-luvun alkuvuosina työmarkkinasiirtymiin, eivätkä suuretkaan muutokset välttämättä viittaa alan rakennemuutokseen. Tämä on suositeltavaa ottaa huomioon siirtymiä tarkastellessa.