Työmarkkinasiirtymät ja jatkuvan oppimisen haasteet

Työmarkkinasiirtymillä tarkoitetaan työvoimatarjonnan eri osien (työlliset, työttömät, opiskelijat ja työvoiman ulkopuolella olevat) liikettä erilaisiin työmarkkinatilanteisiin. Työmarkkinasiirtymiä voidaan tarkastella myös eri ikäryhmien liikkumisena työmarkkinoilla.

Jatkuvan oppimisen osaamis- ja koulutustarpeiden näkökulmasta on tarkoituksenmukaisinta tunnistaa pidemmällä aikavälillä vakiintuneita työvoiman siirtymiä. Niitä selittävät usein luontaiset urapolut vaativampiin tehtäviin sekä eri alojen negatiiviset ja positiiviset rakennemuutokset. Mutta myös työmarkkinoiden häiriötilanteet kuten taloussuhdanteiden voimakkaat muutokset ja erilaiset kriisit on otettava analyysissa huomioon. Esimerkiksi koronapandemia vaikutti merkittävästi siirtymiin erityisesti hotelli-, ravintola- ja matkailualalla sekä kulttuurialalla 2020-luvun alkuvuosina. Myös teknologian kehitys vaikuttaa työmarkkinasiirtymien dynamiikkaan.

Työllisten siirtymät eri alojen välillä ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana melko vakiintuneita. Kaikki ikäluokat huomioon ottaen eniten uusia työllisiä saaneet alat ovat

• markkinoinnin ja myynnin asiantuntijat 
• assistentit ja sihteerit  
• myyjät ja kauppiaat  
• sosiaalialan työntekijät  
• lähi- ja perushoitajat  
• sovellusalan asiantuntijat ja ohjelmoijat. 

Nämä ovat siis aloja, joiden uuden työvoiman tarjonta perustuu suurelta osin työllisten ammatinvaihtoon. Viimeisimmän julkaistun aikasarjan (2016–2021) aikana määrällisesti huomattavin siirtymä on tapahtunut 25–34-vuotiaiden keskuudessa, joita on siirtynyt eniten markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoiden tehtäviin (noin 13 000 henkilöä). Sen sijaan työuran loppuvaiheessa olevien 55–64-vuotiaiden työllisten siirtymät ovat kohdentuneet eniten luokittelemattomiin tehtäviin (ammatti tuntematon), sosiaalialan työntekijöiksi sekä assistentin ja sihteerin tehtäviin.

Kiinnostavana kehityspiirteenä voidaan pitää myös ammattialoja, joiden työlliset siirtyvät eniten muille aloille. Näitä ovat erityisesti myyjät ja kauppiaat, ammatti tuntematon, assistentit ja sihteerit, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijat sekä sosiaalialan työntekijät. Nämä alat siis menettävät eniten työllisiään muille aloille. Ikäluokittain tarkasteltuna muille aloille on siirtynyt eniten 25–34-vuotiaita myyjien ja kauppiaiden tehtävistä (lähes 18 000 henkilöä vuosina 2016–2021).

Voidaankin todeta, että varsinkin myyjien ja kauppiaiden, assistenttien ja sihteerien sekä markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoiden tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrällisesti merkittävien lähtö- ja tulovirtojen huomioiminen on hyvin olennaista työelämän rekrytoinnin ja samalla myös jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämisen kohdalla.

Varsinkin työvoiman saatavuushaasteiden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa työttömien, opiskelijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien potentiaali avoimien työpaikkojen täyttämisessä. Työttömyydestä on siirrytty työllisiksi ylivoimaisesti eniten myyjien ja kauppiaiden tehtäviin (lähes 10 000 henkilöä vuosina 2016–2021). Valtaosa alalle työllistyneistä työttömistä on ollut 15–24-vuotiaita henkilöitä.

Myyjien ja kauppiaiden tehtäviin on siirrytty eniten myös päätoimisesta opiskelusta (noin 29 000 henkilöä vuosina 2016–2021). Siirtyjät ovat olleet pääosin 15–24-vuotiaita.

Sen sijaan työvoiman ulkopuolelta on työllistytty eniten sosiaalialan työntekijöiksi (noin 6500 henkilöä vuosina 2016–2021). Ikäryhmittäin tarkasteluna työvoiman ulkopuolelta on työllistytty ylivoimaisesti eniten 55–64-vuotiaiden ikäryhmästä.

Työmarkkinasiirtymillä on merkittävä rooli työvoimapula-alojen työvoiman saatavuushaasteiden lieventämisessä. Jatkuvan oppimisen osaamispalvelut ovat yksi keino edistää työmarkkinasiirtymiä. Esimerkiksi lähi- ja perushoitajien tehtäviin on siirrytty erityisesti sosiaalialan työntekijöiden, siivoojien ja puhdistustyöntekijöiden sekä myyjien ja kauppiaiden työtehtävistä. Myös sovellusalan asiantuntijoiden ja ohjelmoijien työtehtäviin tarvitaan jatkuvasti uutta työvoimaa, jota on siirtynyt alalle erityisesti informaatio- ja tietoliikenneteknologian asiantuntijoiden sekä ICT-alan johtajien ja asiantuntijoiden työtehtävistä.

Työmarkkinasiirtymien vaikutukset työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon eivät ole kuitenkaan aina positiivisia, koska useat alat kilpailevat samoista osaamisista. Jatkuvan oppimisen osaamispalveluilla voidaan edistää myös hieman epätyypillisempiä siirtymiä aloilta toisille. Tämä edellyttää eri alojen yhteisten osaamistarpeiden tunnistamista ja mahdollisten osaamiskapeikkojen täydentämistä tutkintoa pienemmin osaamiskokonaisuuksin.

Jatkuvan oppimisen koulutus- ja osaamispalveluiden kohdentamisessa on tarkasteltava myös työmarkkinasiirtymiä, oli kyseessä sitten tutkintoperusteinen koulutus tai tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet. Tutkintoperusteiset koulutustarpeet ovat ilmeisiä tilanteissa, joissa siirrytään ns. säännellyille aloille ja jolloin työllistymiseen edellytetään tutkintoa.

Sen sijaan erityisesti vihreästä siirtymästä ja datatalouden nopeasta kehityksestä seuraa nopeitakin rakennemuutoksia, joissa uusiin muuttuneisiin tehtäviin siirtyminen voi olla mahdollista myös olemassa olevaa osaamista täydentämällä. Tällöin on tarkoituksenmukaista tarjota esimerkiksi tutkinnon osiin tai niitä pienempiin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä osaamispalveluja.

Tilastotarkastelu ammattialojen välillä tapahtuneista määrällistä siirtymistä antaa koulutussuunnitteluun hyvän yleiskuvan työvoiman liikkuvuuden dynamiikasta. Tilastollisen tarkastelun ohella tarvitaan kuitenkin myös täydentävää tietoa siitä, edellyttävätkö siirtymät koulutus- ja osaamistarpeita.

Osaamistarvekompassi kehittyy vuoden 2024 aikana ja eri ammattialojen osaamistarpeista julkaistaan entistä yksityiskohtaisempaa vertailutietoa. Se mahdollistaa osaamiskapeikkojen tunnistamisen muun muassa työvoimapula-alojen ja ylitarjonta-alojen välillä sekä edistää jatkuvan oppimisen osaamispalveluilla työvoiman siirtymiä työvoimakysynnältään kasvaville aloille. Tätä ennakointitietoa voidaan hyödyntää paitsi koulutussuunnittelussa myös esimerkiksi yksilöiden ohjauspalveluissa tai alueellisten osaamisstrategioiden laadinnassa.