Osaamista vai muoti-ilmiöitä?

Osaamistarvekompassi kertoo siitä, mitä osaamista työelämässä tarvitaan ja kysytään juuri nyt sekä lähitulevaisuudessa. Osaamiset-osioon on koottu työelämän tarvitseman osaamisen tilannekuvaa, joka on syntynyt vuoden 2022 ennakointituloksena. Aineistona on käytetty muun muassa työpaikkailmoituksia. Syntynyt kuva ammattialan osaamisista kertoo siis ennen kaikkea siitä, mitä osaamista työelämässä kaivattiin akuutisti, ja millaisilla sanoituksilla sitä etsittiin ajankohtana, jolloin analyysin aineisto koottiin.

Osaamistarvekompassissa ammattialojen alojen osaamiset ovat vain pieni osa kaikesta siitä osaamisesta, mitä alalla työskentelevillä ihmisillä todellisuudessa on. Ne kertovat kuitenkin jotain siitä, millaisilla osaamisilla alalla toimitaan ja mitä osaamista eri tehtäviin rekrytoidaan.

Työpaikkailmoitusten tarkastelun heikkous on siinä, että työmarkkinoilla syntyy usein muoti-ilmiöitä ja työpaikkailmoitukset täyttyvät muotisanoista. Kaikki haluavat äkkiä rekrytoida joustavia, tuloshakuisia, heittäytymiskykyisiä, energisiä, näkemyksellisiä ja ratkaisukeskeisiä ihmisiä, jotka haluavat työskennellä monipuolisissa ja haastavissa tehtävissä. 

Työpaikkailmoitukset eivät siis välttämättä kerro varsinaisesta osaamisesta. Työpaikkailmoitusdataa tuleekin seuloa, suodattaa ja järjestellä, jotta päästään tilannekuvaan työelämän tarvitsemasta osaamisesta. Ilmoitustekstit sellaisinaan kertovat nekin paljon työelämästä ajassa, ja siksi ilmoitusten sanoitusta voisi tarkastella esimerkiksi diskurssianalyysin keinoin.

Vuoden 2022 aineistossa viisi laajimmin esiintyvää osaamista olivat:

• 3D-mallinnusosaaminen (29 ammattialalla)
• Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen (27 ammattialalla)
• Monikulttuurinen osaaminen (25 ammattialalla) 
• Automaatio-osaaminen (23 ammattialalla)
• Koneiden ja laitteiden korjaus- ja huoltotaidot (23 ammattialalla)

Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen oli kiinnostava, koska sitä edellytettiin paitsi monella eri alalla, myös sekä ammattiosaajien että asiantuntija- ja johtotason tehtävissä. Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisen olettaisi liittyvän ennen kaikkea aloihin, joissa ydintehtävät ovat muiden ihmisten kanssa toimimista ja vuorovaikutustaidot siksi tärkeitä. Yllättäen sitä kuitenkin vaadittiin myös ammattiosaajien tehtävissä sekä teknisluonteisilla aloilla.  

27 ammattialaa, joilla kysyttiin verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamista:

• Ammatillisen koulutuksen opettajat
• Ammattikorkeakoulujen opettajat
• Biologian ja ympäristönsuojelun asiantuntijat
• Elintarviketyöntekijät
• Fysio- ja toimintaterapeutit
• Hankinta- ja jakelujohtajat
• Isännöitsijät
• Järjestöalan asiantuntijat
• Kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat
• Luonnon- ja geotieteen asiantuntijat
• Lääkärit
• Maa- ja kalatalouden asiantuntijat
• Maa- ja metsätalouden johtajat
• Metsätalouden asiantuntijat
• Muut liike-elämän asiantuntijat
• Muut opetusalan erityisasiantuntijat
• Papit ja uskonnollisen elämän asiantuntijat
• Puutarhaviljelijät ja -työntekijät
• Rehtorit ja opetusalan johtajat
• Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat
• Teollisuuden tuotantojohtajat ja asiantuntijat
• Toimitus-, liiketoiminta- ja hallintojohtajat
• Tutkimus- ja kehitysjohtajat
• Urheilu- ja liikunta-alan asiantuntijat
• Vapaan sivistystyön opettajat
• Yleissivistävän koulutuksen opettajat
• Yliopistojen professorit ja opettajat

Pohdittavaksi jää siis, onko kyse muoti-ilmiöstä vai kertooko verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisen kysyntä jotakin alalla tunnistetusta muutoksesta. On ehkä tunnistettu muutostarpeita, ja ala etsii uudenlaista asemointia työmarkkinoilla. Tai sitten osaamista kysytään varmuuden vuoksi, koska kaikki muutkin sitä kysyvät ja yleinen mielipide arvostaa hyviä vuorovaikutustaitoja.  

Seuraavat kuviot havainnollistavat muutaman ammattialan kysytyimpiä osaamisia. Tärkeää on huomata myös se, mitä ei mainita. Se voi tarkoittaa joko sitä, että osaamista ei tarvita, tai että osaamista pidetään itsestään selvänä.
 

Ammattialan osaamisissa ei erikseen mainita lääketieteellistä osaamista. Vuoden 2022 aineistossa sitä kuvaavat lähinnä trooppisten tautien ja dementiasairauksien tuntemus. Pidettäneen itsestään selvänä, että lääkärillä on Valviran laillistama osaaminen. Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisen lisäksi lääkäreiltä kaivattiin 

• monikulttuurista osaamista
• eettistä osaamista
• asiakasohjausta sähköisten palveluiden välityksellä
• muutososaamista 
• asiakkaiden kohtaamisosaamista. 

Puutarhaviljelijöiltäkin on kysytty verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamista. Lisäksi suosiossa ovat olleet 

• 3D-mallinnusosaaminen
• automaatio-osaaminen 
• markkinointi- ja robotiikkaosaaminen 
• jätteiden lajittelu 
• sosiaalinen kestävyys 
• markkinointi ja tuholaistorjunta. 

Suurin osa muista osaamisista ei liity kommunikaatio- tai kohtaamistaitoihin, joten painotus lienee markkinoinnissa. 

Urheilu- ja liikunta-alan asiantuntijatyössä verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisen lisäksi on ollut paljon kysyntää 

• monikulttuurisuusosaamiselle, 
• kouluttajan taidoille, 
• tiiminrakennustaidoille 

ja monelle muulle vuorovaikutustaidolle. 

Elintarviketyöntekijöillä verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisen kysyntä sen sijaan vaikuttaa poikkeukselta, koska muita vuorovaikutustaitoja ei juurikaan kysytä. Keskeisiä ovat elintarvikkeiden turvalliseen käsittelyyn liittyvät osaamiset.
 

Osaamiset-osiossa voit tarkastella alojen ammattialakohtaisia erityisosaamisia. Verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen näyttäytyy niissä laajasti sovellettavana.

Keväällä 2024 Osaamistarvekompassin osaamisdata päivittyy. Myös sovellettavuustilanteet voivat muuttua ja verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamisenkin kysyntä joko kasvaa tai hiipua.