Kansainvälinen rekrytointi ja jatkuva oppiminen
Kirjoittaja: Samuli Leveälahti, tutkija, KEHA
Työmarkkinoiden jatkuva kehitys ja uusien työtehtävien syntyminen vaativat nopeita ja joustavia ratkaisuja, joihin kansainvälinen rekrytointi ja työllisten jatkuva oppiminen tarjoavat ratkaisuvaihtoehtoja. Näiden tekijöiden yhdistäminen varmistaa, että Suomen työmarkkinat säilyvät kilpailukykyisinä ja kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Vaikka nykyinen taloussuhdanne on vähentänyt rekrytointihaasteita hetkellisesti useilla aloilla, niin kansainvälinen rekrytointi on pidemmällä aikavälillä avainasemassa työvoiman saatavuuden turvaamisessa.
Määrällinen ja laadullinen työvoimapula
Määrällinen työvoimapula tarkoittaa tilannetta, jossa avoimia työpaikkoja on enemmän kuin työnhakijoita, kun sen sijaan laadullinen työvoimapula viittaa siihen, että työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita.
Määrällinen työvoimapula koskee erityisesti aloja, joissa työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan jatkuvasti - esimerkiksi terveydenhuoltoa, rakennusalaa ja teollisuutta. Ikääntyvä väestö pahentaa terveydenhuollon ja hoiva-alan työvoimatilannetta samalla kun nuorempien ikäluokkien supistuminen pienentää työvoimatarjontaa.
Laadullinen työvoimapula ilmenee esimerkiksi teknologiateollisuudessa, jossa digitalisaatio, automaatio, tekoäly ja kyberturvallisuus asettavat yhä monimutkaisempia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle. Erityisesti uusiutuvan energiatuotannon osaamistarpeiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta koulutusjärjestelmä ei aina ehdi mukautua tähän riittävän nopeasti.
Työmarkkinat käyvät läpi jatkuvaa muutosta, jossa vanhoja työtehtäviä häviää ja uusia, pääosin korkeamman osaamisen tehtäviä syntyy lisää. Teknologian kehitys vaikuttaa kaikkien tehtävätasojen osaamisrakenteiden muutoksiin ja erityisesti tekoälyn on ennakoitu vähentävän useiden nykyisten tehtävien työpaikkojen määrää, mutta synnyttävän myös täysin uusia tehtäviä seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä kehitys edellyttää sekä kotimaisen että kansainvälisten osaajien kykyä sopeutua muutoksiin ja oppia jatkuvasti uusia taitoja.
Kansainvälisen rekrytoinnin merkitys työvoimapulan ratkaisemisessa
Kansainvälinen rekrytointi on keskeinen ratkaisu työvoimapulan lievittämiseksi. Kansainväliset osaajat voivat auttaa täyttämään erityisesti ne työpaikat, joissa kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kysyntää. Tämä koskee esimerkiksi terveydenhuoltoa, teollisuutta ja palvelualoja, joissa tarvitaan jatkuvasti uutta osaavaa työvoimaa.
Teknologia- ja energia-aloilla, erityisesti vihreän siirtymän kontekstissa, kansainväliset erityisosaajat voivat paikata myös osaamisvajeita, joita kotimainen työvoima ei pysty kattamaan riittävän nopeasti. Kansainvälinen rekrytointi mahdollistaa uusien innovaatioiden ja tietotaidon tuomisen suomalaiseen työelämään, mikä vahvistaa kilpailukykyä erityisesti vientisektoreilla. Monimuotoisuus työpaikoilla ja kansainvälinen osaaminen voivat lisätä innovatiivisuutta ja uusien ratkaisujen kehittämistä nopeasti muuttuvassa globaalissa liiketoimintaympäristössä.
Kansainvälisen työvoiman rekrytointi auttaa myös sopeutumaan niihin nopeisiin muutoksiin, joita syntyy työtehtävien kehittyessä. Teknologian kehittyessä työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat nopeasti, ja kansainväliset asiantuntijat voivat tarjota nopeita ja tehokkaita ratkaisuja, kun uusia osaamisvaatimuksia syntyy.
Kansainvälisen rekrytoinnin haasteita
Vaikka kansainvälinen rekrytointi tarjoaa merkittäviä etuja, siihen liittyy myös monia haasteita. Rekrytointiprosessit voivat olla varsinkin pienille yrityksille iso kynnys, työlupakäytännöt voivat olla aikaa vieviä ja ulkomaisten tutkintojen pätevyyksien täydentämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala). Nämä voivat hidastaa kansainvälisten osaajien saapumista työmarkkinoille ja vähentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten asiantuntijoiden silmissä.
Kotoutuminen on toinen merkittävä haaste. Kansainvälisten osaajien sopeutuminen suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan edellyttää kattavia tukipalveluja, kuten kielikoulutusta ja perehdyttämisohjelmia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat kohdata resurssihaasteita, joka voi hankaloittaa heitä tarjoamasta riittävää tukea kansainvälisille osaajille, mikä puolestaan voi vaikuttaa heidän integroitumiseensa ja sitoutumiseensa työnantajan tehtäviin pidemmällä aikavälillä.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö
Kansainvälinen rekrytointi ei yksin riitä ratkaisemaan työvoimapulaa, vaan se tarvitsee tuekseen proaktiivisesti työelämän muutoksiin reagoivan kotimaisen koulutusjärjestelmän ja tiiviin yhteistyön työelämän kanssa. Osaamistarpeisiin on pystyttävä vastaamaan ajoissa, jotta osaavan työvoiman riittävä tarjonta voidaan varmistaa. Erityisesti teknologiateollisuuden ja terveydenhuollon aloilla koulutuksen ja työelämän yhteistyö on tässä avainasemassa. Tämä varmistaa, että Suomesta löytyy riittävästi osaavaa työvoimatarjontaa, jota täydennetään kansainvälisin rekrytoinnein.
Samalla kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalia tulisi hyödyntää tehokkaammin. Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat ovat tärkeä osaajaresurssi, joita voitaisiin integroida nykyistä paremmin työmarkkinoille esimerkiksi lisäämällä työharjoittelumahdollisuuksia ja vahvistamalla yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Tämä paitsi helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden siirtymistä työelämään, myös auttaa vähentämään kohtaanto-ongelmia ammattiosaajien ja erityisasiantuntijoiden tehtävissä.
Työssäoppiminen osana kansainvälisten osaajien integraatiota muuttuviin työmarkkinoihin
Jatkuva oppiminen on elintärkeää, koska työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Teknologinen kehitys ja ammattirakenteiden muutokset vaativat työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Tämä pätee sekä kotimaiseen että kansainväliseen työvoimaan. Kansainvälisille osaajille jatkuva oppiminen tarjoaa mahdollisuuden integroitua paremmin suomalaiseen työelämään ja kehittää niitä taitoja, joille on kasvavaa kysyntää Suomen työmarkkinoilla.
Työssäoppiminen on olennainen osa jatkuvaa oppimista. Se tarjoaa konkreettisen väylän, jolla sekä kotimaiset että kansainväliset osaajat voivat päivittää osaamistaan ja oppia suoraan työtehtävien kautta. Työssäoppiminen auttaa kansainvälisiä osaajia sopeutumaan suomalaiseen työelämään, kun he pääsevät kehittämään osaamistaan ja suomen kielitaitoaan käytännössä sekä saavat samalla kokemusta suomalaisista työmarkkinoista. Tämä tukee heidän kotoutumistaan ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan menestyä uusissa työtehtävissä.
Johtopäätöksiä
Kansainvälinen rekrytointi on tärkeä osa Suomen työvoimapulan ratkaisua, mutta sen onnistuminen edellyttää sujuvia rekrytointiprosesseja ja niitä tukevia palveluita, tehokkaita kotouttamispalveluita sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien riittävää tarjontaa. Kansainvälisten osaajien merkitys korostuu erityisesti teknologiateollisuuden toimialojen ja terveydenhuollon aloilla, mutta myös muut toimialat hyötyvät ulkomaisen työvoiman tuomasta monimuotoisuudesta ja osaamisesta.
Jatkuva oppiminen on keskeinen tekijä kansainvälisten osaajien integroimisessa ja heidän osaamisensa kehittämisessä. Työmarkkinoiden jatkuva kehitys ja uusien työtehtävien syntyminen vaativat nopeita ja joustavia ratkaisuja, joihin kansainvälinen rekrytointi ja työllisten jatkuva oppimisen mahdollisuudet tarjoavat ratkaisuvaihtoehtoja. Näiden tekijöiden yhdistäminen luo edellytyksiä sille, että Suomen työmarkkinat säilyvät kilpailukykyisinä ja kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kirjoittajasta
Samuli Leveälahti on kehittänyt työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia Opetushallituksessa ja Jotpassa ja vaikuttanut merkittävästi Osaamistarvekompassin syntyyn. KEHA-keskuksessa hän kehittää uutta kansainvälisen rekrytoinnin ennakointimallia.