Terveysteknologiaa ja data-analyysia – vastaako koulutus terveys- ja hyvinvointialan digiosaamistarpeisiin?

Monen muun alan tavoin terveys- ja hyvinvointiala on kokenut merkittäviä muutoksia digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia työkaluja ja työskentelytapoja, jotka ovat muuttaneet alan ammattilaisten työnkuvaa ja osaamisvaatimuksia. Digitaalisten taitojen hallinta on tullut välttämättömäksi esimerkiksi potilastietojen käsittelyssä, etäterveyspalveluiden tarjoamisessa ja analytiikan käytössä päätöksenteon tukena. 

Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia digitaalisia taitoja terveys- ja hyvinvointialan koulutusohjelmat tuottavat eri koulutusasteilla Suomessa ja miten ne vastaavat työelämän tarpeisiin. Analyysi perustuu Osaamistarvekompassin dataan tutkintojärjestelmän tuottamasta osaamisesta ja työelämän osaamistarpeista. 
 

Mistä data on peräisin?

Tutkintojen tuottamaa osaamista koskeva data on peräisin ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteista sekä niiden korkeakoulututkintojen kurssikuvauksista ja opetussuunnitelmista, joiden tiedot ovat julkisesti saatavilla koneluettavassa muodossa. Kaikki korkeakoulut eivät julkaise tietoja, joten datan muodostama kuva korkeakoulututkintojen osaamistuotoksesta on suuntaa antava. 

Työelämässä kysytyn osaamisen osaamistarvedata on louhittu on louhittu ja jalostettu tekoälyn avulla big datasta, joka koostuu työpaikkailmoituksista, investointidatasta, tiedejulkaisuista sekä suurten kielimallien datasta. 

Data on julkaistu Osaamistarvekompassissa vuorovaikutteisina Power BI -raportteina. Käytetyt aineistot on kuvattu tarkemmin raporttien yhteydessä ja Datalähteet-sivulla. 
 

Terveys- ja hyvinvointialan koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa opiskelijoita työskentelemään käytännön työtehtävistä aina tutkimus- ja johtotehtäviin saakka. Digitaalisten taitojen painotus ja soveltaminen vaihtelevat eri koulutusasteiden ja koulutusohjelmien välillä.
 

Ammatillinen koulutus

Data sisältää seuraavat tutkinnot:

• Hammastekniikan perustutkinto; hammaslaborantti
• Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
• Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
• Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
• Lääkealan perustutkinto
• Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
• Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Datasta selviää, että ammatillisessa koulutuksessa opitaan käytännönläheisiä ja perustason digitaalisia taitoja. Koulutus tarjoaa muun muassa valmiuksia käyttää sähköisiä ja digitaalisia palveluita ja tietokantoja sekä hyödyntää hyvinvointiteknologiaa ja mobiililaitteita. Mukana on myös jonkin verran kehittämisosaamista. 
 

TOP 15 digiosaamiset (sulkeissa opintojaksojen määrä)

• Sähköisten palvelujen käyttötaito (25) 
• Verkkopalvelujen hallinta (24) 
• Tietokonemallinnuksen ja visualisoinnin tekniset taidot (9) 
• Digitaalisen toimintaympäristön hallinta ja kehittäminen (7) 
• Tietotekniikan käyttötaito (7) 
• Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (6) 
• Sähköisten palveluiden käyttöosaaminen (6) 
• Tietokantojen hallinta (6) 
• Digitaalisten työkalujen hyödyntämisosaaminen (4) 
• Dokumentinhallinta- ja tekstinkäsittelyjärjestelmien käyttötaidot (4) 
• Mobiililaitteiden hallintataidot (4) 
• Yhdistettyjen teknologioiden hallinta (3) 
• Digitaalisten palvelujen kehittämisosaaminen (2) 
• Digitaalisen ympäristön tuntemus (1) 
• Tietojärjestelmien käyttötaidot ja soveltaminen (1) 

Alemmat korkeakoulututkinnot

Data sisältää seuraavat tutkinnot:

• Apuvälineteknikko (AMK); apuneuvoteknikko (AMK)
• Bioanalyytikko (AMK); laboratoriohoitaja (AMK)
• Ensihoitaja (AMK)
• Jalkaterapeutti (AMK)
• Kätilö (AMK)
• Naprapaatti (AMK)
• Sosiaali- ja terveysalan AMK, rikosseuraamusala
• Toimintaterapeutti (AMK)
• Yhteisöpedagogi (AMK) 

Alempien korkeakoulutukintojen tarjoama digitaalinen osaamispohja kattaa sekä teknisiä taitoja että analysointi-, arviointi- ja kehittämisosaamista. Opintojaksoilla käsitellään muun muassa digitaalisten palvelujen kehittämistä, datan analysointia sekä teknologian arviointia ja hyödyntämistä.

Korkeakouludatasta puuttuu sellaisten tutkintojen tuottamaa osaamista, joiden kurssikuvausdataa ei ole julkaistu koneluettavassa muodossa. Tästä syystä datassa voi olla yliedustettuina tiettyjen korkeakoulujen koulutusohjelmia ja toisia puuttua kokonaan. Siksi analyysi on korkeakoulutuksen osalta suuntaa antava. 
 

TOP 15 digiosaamiset (sulkeissa opintojaksojen määrä)

• Digitaalisten palvelujen kehittämisosaaminen (29) 
• Sähköisten palvelujen käyttötaito (17) 
• Digitaaliset ratkaisutaidot (7) 
• Taulukkolaskentaohjelmien käyttö ja datan analysointi (7) 
• Digitaalisten työkalujen hyödyntämisosaaminen (5) 
• Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (5) 
• Terveysteknologian käytön ja arvioinnin osaaminen (4) 
• Digitaalisen ympäristön tuntemus (4) 
• Tietokonemallinnuksen ja visualisoinnin tekniset taidot (4) 
• Verkkopalvelujen hallinta (3) 
• Palvelinosaaminen (3) 
• Terveysteknologian arvioinnin taidot (3) 
• Tietojärjestelmien käyttötaidot ja soveltaminen (3) 
• Tietotekniikan perusteiden ymmärtäminen ja soveltaminen (3) 
• Data-analyysin hallinta (2) 

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Data sisältää seuraavat tutkinnot:

• Hammaslääketieteen lisensiaatti
• Lääketieteen lisensiaatti
• Proviisori

Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa korostuvat alempia koulutusasteita enemmän dataan, analytiikkaan ja tekoälyyn liittyvät taidot. Lisäksi koulutusohjelmissa opiskellaan muun muassa digitaalisten palveluiden kehittämistä, tietokantojen hallintaa sekä teknologian hallintaa ja kehittämistä.

Yliopistotutkinnot valmistavat opiskelijoita myös tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan pariin, jolloin uramahdollisuuksiin voi sisältyä IT- ja teknologiakeskeisiä tehtäviä. Tämä voi osaltaan selittää esimerkiksi koodaustaitojen ja laajennetun todellisuuden teknologioiden hyödyntämisosaamisen esiintymistä datassa, vaikka ne ovatkin mukana vain yksittäisillä opintojaksoilla.

Korkeakouludatasta puuttuu sellaisten tutkintojen tuottamaa osaamista, joiden kurssikuvausdataa ei ole julkaistu koneluettavassa muodossa. Tästä syystä datassa voi olla yliedustettuina tiettyjen korkeakoulujen koulutusohjelmia ja toisia puuttua kokonaan. Siksi analyysi on korkeakoulutuksen osalta suuntaa antava. 
 

TOP 15 digiosaamiset (sulkeissa opintojaksojen määrä)

• Tekoälyn periaatteiden ja toiminnan ymmärrys (20)
• Big data -analytiikan osaaminen (13)
• Data-analyysin hallinta (3)
• Apotti-järjestelmän käyttöosaaminen (2)
• Datan visualisointitaidot (2)
• Digitaalisen suunnittelun ja visuaalisen toteutuksen taidot (2)
• Digitaalisten palvelujen kehittämisosaaminen (2)
• Tietokantojen hallinta (2)
• Tietokonemallinnuksen ja visualisoinnin tekniset taidot (2)
• Datan käsittelyn ja analysoinnin osaaminen (1)
• Digitaaliset ratkaisutaidot (1)
• Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (1)
• Java Server Pages (JSP) -kehittämistaidot (1)
• Laajennetun todellisuuden teknologian hyödyntämisosaaminen (1)
• Pilvipohjaisten tietokantaratkaisujen osaaminen (1)
   

Työpaikkailmoituksista kootussa osaamisdatassa ylivoimaisesti kysytyin osaaminen kaikilla terveys- ja hyvinvointialan ammattialoilla on sähköisten terveyspalveluiden ja terveysteknologioiden käyttöosaaminen. Se osoittaa, miten suuresti terveyspalveluiden sähköistyminen on vaikuttanut alan osaamisvaatimuksiin.

Kun tarkastellaan vain digitaalisia osaamistarpeita, työpaikkailmoituksissa nousevat esille erityisesti tietojärjestelmien käyttöosaaminen, datan hallinta ja analysointi sekä digitaalisen osaamisen vajeiden tunnistamiskyky, mikä viittaa työelämässä olennaiseen taitoon reflektoida omaa osaamistaan. Kysyttyjä ovat myös tietotekniset perustaidot sekä dokumentaatioon liittyvä osaaminen. 
 

TOP 15 digitaaliset osaamistarpeet työpaikkailmoituksissa

• Sähköisten terveyspalveluiden ja terveysteknologioiden käyttöosaaminen
• Digitaalisen osaamisen vajeiden tunnistamiskyky
• Data-analyysin ja digitaalisen sisällön arviointikyky
• Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttö ja tiedonhallinta
• Datanhallinnan ja digitaalisen sisällön käsittelytaidot
• Apotti-järjestelmän käyttöosaaminen
• Digitaalisen vuorovaikutuksen taidot
• Dokumentointitaito terveydenhuollossa
• Tietotekniikan käyttötaito
• Digitaalisten palvelujen kehittämisosaaminen
• Sähköisten palvelujen käyttötaito
• Terveystietojen arkistointijärjestelmien hallinta
• Dokumentaation hallintataidot
• Uuden teknologian hallinta
• Tietojärjestelmien käyttötaidot ja soveltaminen
   

Investointi- ja tiedejulkaisudata antaa viitteitä osaamistarpeista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näissä osaamistarpeissa korostuu analytiikkaan, tekoälyyn ja big dataan liittyviä osaamisia. Näihin tarpeisiin vastaa erityisesti ylempi korkeakoulutus, jossa edellä mainitut ovat keskeisiä osa-alueita. Tämä koulutusaste valmistaa työmarkkinoille asiantuntijoita, jotka pystyvät vastaamaan alan tuleviin vaatimuksiin ja kehittämään uusia innovaatioita. 
 

Digitaaliset osaamistarpeet investointidatassa ja tiedejulkaisuissa

• Data-analyysin hallinta
• Spss-analytiikkaohjelmiston käyttötaidot
• Scopus-tietokannan käyttötaito
• Tekoälyn periaatteiden ja toiminnan ymmärrys
• Syväoppimismenetelmien osaaminen
• Big data -analytiikan osaaminen
• Tietokannanhallinnan palvelupohjaisten ratkaisujen hallinta
   

Eri koulutusasteiden tutkinnot valmistavat erilaisiin työtehtäviin terveys- ja hyvinvointialalla. Ammatillinen koulutus tarjoaa perustan alalla tarvittavista digitaidoista, alempi korkeakoulututkinto syventää ja laajentaa osaamista muun muassa kehittämis- ja analytiikkataidoilla ja ylempi korkeakoulututkinto valmistaa opiskelijoita strategisiin ja asiantuntijatason tehtäviin, joissa tarvitaan syvempää tietoteknistä ja analyyttistä osaamista. Koulutuksessa opittua luonnollisesti laajennetaan ja syvennetään työelämässä.

Osaamistarvekompassin datan analyysi osoittaa, että terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen tuottama digitaalinen osaaminen vastaa kohtuullisen hyvin työelämässä kysyttyä osaamista, vaikka koulutuksen ja työelämän käyttämät sanoitukset eroavatkin jonkin verran toisistaan. Kysytyimmät alan digitaidot, kuten sähköisten ja digitaalisten palveluiden, tietojärjestelmien ja teknologian käyttö, ovat kohtalaisen hyvin edustettuina koulutusohjelmissa. Korkeakoulutus tuottaa myös vaadittua datan analysointiin ja tekoälyyn liittyvää osaamista, jonka merkitys tulevaisuudessa tulee todennäköisesti vielä kasvamaan.