Datalähteet

Datalähteet-sivulla on kuvattu Osaamistarvekompassin eri osioissa hyödynnetyn datan lähteet.
 

Raportit-osioon on koottu kaikki Osaamistarvekompassin Power BI -raportit ja muut tietosisällöt. Osaamistarpeita ja tutkintokoulutusta koskevat raportit on koottu myös omiksi teemakokonaisuuksiksi Osaamiset- ja Tutkinnot-osioihin.

Työmarkkinasiirtymät-osiossa on hyödynnetty Tilastokeskuksen erillisaineistoja vuosilta 2014–2022. Osio sisältää Power BI-raportteja ja visualisoitua tilastotietoa työmarkkinasiirtymistä ja ammattialojen työllisistä. 

Työmarkkinasiirtymätieto kuvaa henkilöiden ammattialan vaihtoa, mutta samalla myös opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olleiden työllistymistä eri ammattialoille. Työmarkkinasiirtymät voivat liittyä muun muassa uusiin työtehtäviin siirtymiseen osaamista kehittämällä, urakehitykseen asiantuntija- ja johtotehtäviin tai kokonaan eri ammattialalle siirtymiseen esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten seurauksena.

Alakohtaisiin tilannekuviin on koottu havaintoja erityisesti työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta kärsivien ammattialojen tilanteesta. Tiedot perustuvat Osaamistarvekompassin, Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportin sekä Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kohtaantotarkastelun tietoihin.

Tutustu Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raporttiin

Tutustu Opetushallituksen ja OEF:n kohtaantotarkasteluun

Osion muiden Power BI -raporttien datalähteet on kuvattu alla.
 

Ammattialat on järjestetty Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ammattialakoodiston mukaiseen järjestykseen. Luokituksessa on kolme tasoa. Esimerkiksi:

• Taso 1: 2 Tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijat
• Taso 2: 2.1 Teollisuuden ja kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat
• Taso 3: 2.1.1 Teollisuuden tuotantojohtajat ja asiantuntijat  

Ammattialojen tunnuslukuina esitetään alan työlliset ikäryhmittäin, toimialoittain, koulutusaloittain ja koulutusasteittain tilastovuoden 2022 mukaan. Tunnusluvut on joillakin ammattialoilla karkeistettu OEF-ammattialaluokituksen tasoon 2, jolloin ne sisältävät useamman ammattialan tunnusluvut. Karkeistus on tehty Tilastokeskuksen julkaisuehtojen mukaan. 

Kunkin ammattialan kuvauksen Tunnusluvut-grafiikoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen erillisaineistoja kuten

• työlliset toimialan, ammatin ja koulutuksen mukaan
• työlliset maakunnittain
• eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden ammatit vuotta ja kahta vuotta aiemmin
• väestön ammattisiirtymät 5-vuotisjaksoittain.

Tilastokeskus on laatinut erillisaineistot perustilastoistaan

• tutkintorekisteri
• työlliset, työssäkäyntiaineisto
• väestöaineisto.

Ammattialasivujen siirtymägraafeissa voi esiintyä ammattialana "Ammatti tuntematon". Tilastokeskuksella ei tällöin ole tietoa henkilön ammatista tai henkilön työnkuvaan kuuluu ammatteihin luokittelemattomia tehtäviä.

Siirtymän jälkeisenä tilanteena voi myös olla "Tuntematon". Tähän luokkaan Tilastokeskus sisällyttää sellaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevat henkilöt, joita ei ole voitu sijoittaa työllisten, työttömien, opiskelijoiden tai työvoiman ulkopuolella olevien luokkiin tai joiden oma tai päämiehen toiminta ei ole tiedossa.
 

Osaamiset-osio sisältää osaamisdatasta muodostettuja Power BI -raportteja sekä osaamisdataa analysoivia kirjoituksia. Osaamisdata on big datasta louhittua ja tekoälyavusteisesti jalostettua dataa työelämän osaamistarpeista, joka päivittyy Osaamistarvekompassiin kerran vuodessa. 

Datalähteinä on käytetty 

• työpaikkailmoituksia
• investointidataa
• tiedejulkaisuja
• suuren kielimallin dataa.

Työpaikkailmoitukset ovat vuosilta 2018–2023 (yli 4 500 000 ilmoitusta) Työmarkkinatorilta ja Duunitorista. 

Investointidatan lähteinä on käytetty EU-investointeja ja -hankintoja julkisesta EU Open Data -portaalista niiltä osin kuin tieto on ollut saatavilla (50 000 investointia). Suomen ja Ruotsin investointien tiedot on saatu kansallisista avoimen datan portaaleista (Business Finland / Vinnova, 40 000 investointia). Tieto investoinneista on abstraktiotasoltaan yleensä korkeaa, mutta sillä voidaan kuvata 1–3 vuoden aikajänteellä tulevaa osaamisen kysyntää varsin hyvällä tarkkuudella.

Käytettävissä oleva investointidata on vuosilta 2008–2023. 

Tiedejulkaisujen datan lähteenä on käytetty 

• DOAJ-portaalista saatavissa olevia avoimia julkaisuja (noin 20 000 lehteä, 10 000 000 julkaisua). Käytettävissä olevat julkaisut ovat vuosilta 2010–2023.
• Tiede&Tutkimus-portaalin artikkelien dataa (lähes 800 000 artikkelia metadatoineen).

OpenAI:n suuresta kielimallista saadaan todella suurten aineistojen mukaisia osaamisklustereita ja lähdeaineiston mukaisia naapurustoja. Nämä antavat hyvän kuvan siitä, mitkä teemat liittyvät toisiinsa todella suurissa aineistoissa, riippumatta siitä, onko lähtödata työpaikkailmoituksia, uutisia, tiedettä tai vaikka väitteitä ja fiktiota (esim. kaunokirjallisuus).

Osaamisdatan louhinnan ja klusteroinnin on tehnyt HeadAI.
 

Osaamisten sovellettavuus

Osaamisista on laskettu myös osaamisen sovellettavuus. Luokittelu perustuu siihen, kuinka monella alalla osaaminen esiintyy Osaamistarvekompassin datassa.

Alakohtaisella osaamisella (engl. occupational competency) viitataan sellaisiin taitoihin, tietoihin, arvoihin ja asenteisiin, jotka ovat keskeisiä ammatin harjoittamiselle ja joiden tarve esiintyy tyypillisesti vain kyseisen alan tehtävissä. Tällaisia osaamisia ovat Osaamistarvekompassissa ne, jotka datassa esiintyvät vain yhdellä ammattialalla.

Melko alakohtaiseksi on määritelty osaaminen, joka esiintyy osaamisdatassa 2–5 eri ammattialalla. 

Laajasti sovellettavalla osaamisella (engl. transversal competency) tarkoitetaan sellaisia taitoja, tietoja, arvoja ja asenteita, joiden tarve esiintyy yli ammatti- ja toimialarajojen. Tällaisia osaamisia ovat esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaidot sekä digitaalinen osaaminen, joista on hyötyä lähes kaikissa työtehtävissä. Laajasti sovellettaviin osaamisiin on Osaamistarvekompassissa lajiteltu osaamiset, jotka esiintyvät osaamisdatassa useammalla kuin viidellä ammattialalla.
 

Tutkinnot-osiossa on Power BI -raportteina säännöllisesti päivittyvää tietoa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tutkintosuorituksista sekä kuluvan vuoden loppuun ulottuvat ennusteet tulevista tutkintosuorituksista. Datalähteinä on käytetty opinto-oikeuksien ja -suoritusten rekisteridataa. 

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotosraportti, tutkintojen osasuoritusraportti sekä tutkintoennusteraportti perustuvat Opetushallituksen Koski-tietovarannon anonymisoituun henkilötietodataan. Power BI -raporttien data päivittyy kuukausittain.

Tutustu Koski-tietovarantoon

Korkeakoulutuksen tutkintotuotos- ja tutkintoennuste-raportit perustuvat Virta-opintotietopalvelun dataan. Palvelu sisältää 37 suomalaisen korkeakoulun eli yhteensä 1,5 miljoonan tutkinto-opiskelijan opinto-oikeus- ja suoritustiedot. Toisin kuin ammatillisen koulutuksen vastaavissa raporteissa, korkeakoulujen tutkintosuoritustieto ei ole henkilötason vaan summatason tietoa. PowerBI-raporttien data päivittyy kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja lokakuussa.

Tutustu Virta-opintotietopalveluun

Tutkintokoulutuksesta valmistuneet ja valmistuvat -raportti on yhdistelmä ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkintosuoritustietoja. PowerBI-raportissa hyödynnetään sekä Koski- että Virta-tietovarantojen dataa.

Ammatillisen koulutuksen osaamistuotos -raportti kertoo ammatillisen koulutuksen tuottamasta osaamisesta yhdistettynä tietoon tutkinnon osien suoritusmääristä. Raportilla on yhdistelty sekä Koski-tietovarannon tietoja tutkinnon osien suorituksista että tietoa tutkintojen osien tuottamasta osaamisesta. Osaamiset ovat peräisin valtakunnallisesta ePerusteet-palvelusta, joka sisältää tutkintojen osaamisvaatimukset ja hyväksyttyjen suoritusten kuvaukset.

Osaamiset tutkinnoissa- ja Osaamiset koulutusaloittain ja -asteittain -raportit kertovat tutkintokoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Tiedot ovat peräisin koneluetusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisemasta opetussuunnitelma- ja kurssikuvausdatasta sekä ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tutkintojen perusteista. 

Korkeakoulutusta koskeva data on osittain puutteellista. Tiedot perustuvat niiden korkeakoulututkintojen kurssikuvauksiin ja opetussuunnitelmiin, jotka ovat julkisesti saatavilla Peppi- tai Sisu-opintohallintojärjestelmässä. Kaikki korkeakoulut eivät kuitenkaan julkaise tietoja koneluettavassa muodossa tai lainkaan. Osaaminen ja tutkinto löytyvät raportilta, jos yksikin kyseisen tutkinnon koulutusta järjestävä korkeakoulu sitä kouluttaa ja on julkaissut opetussuunnitelmansa koneluettavassa muodossa.

Jos tutkinnon osaamista kuvaa vain yhden korkeakoulun opetussuunnitelma, data on jonkin verran vinoutunutta, sillä korkeakoulut päättävät opetussuunnitelmistaan itsenäisesti ja pyrkivät erikoistumaan.