Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi Suomessa

Osaamisen ennakoinnin tavoitteena on ennustaa, millaisia osaamisvaatimuksia työelämässä on tulevaisuudessa. Ennakointitietoa tuotetaan myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta. Osaamistarvekompassi keskittyy osaamistarpeiden ennakointiin, mutta Suomessa on myös muita julkisen hallinnon digitaalisia ennakointipalveluita, jotka pyrkivät tuottamaan mahdollisimman objektiivista tietoa työmarkkinoiden muutoksista ja osaamistarpeista:

• Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti
• työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimabarometri
• Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointitulokset Vipusessa
• Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus (JOD).

Nämä uudet tietopalvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa työvoima- ja osaamistarpeita tarkastellaan hieman eri näkökulmista. Julkisen hallinnon lisäksi esimerkiksi työelämän järjestöt, maakuntien liitot ja yksityiset ennakointiyritykset tarjoavat erilaisia ennakoinnin tietopalveluja.

Tällä sivulla käydään läpi julkisen hallinnon tietopalveluiden keskeisiä eroavaisuuksia.

Osaamistarvekompassi on suunnattu erityisesti asiantuntijatahoille, kuten jatkuvan oppimisen koulutuspalveluiden järjestäjille, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottajille, alueellisille ennakointitahoille ja elinkeinoelämän toimijoille, jotka tarvitsevat työssään syvällistä ja kattavaa tietoa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista. Palvelun tietosisällöt kohdentuvat pääosin lyhyen aikavälin ja osin myös keskipitkän aikavälin työmarkkinoiden kehitykseen.

Siinä missä moni muu palvelu keskittyy työvoiman ennakoidun kysynnän ja tarjonnan kuvaamiseen, Osaamistarvekompassi tarjoaa jatkojalostettua, analytiikkaan perustuvaa tietoa työelämän osaamistarpeista erityisesti työikäisten näkökulmasta. Palvelu kattaa kaikki ammattialat ja tulee tarjoamaan tietoa myös työmarkkinoille tutkintojärjestelmän kautta tulevasta osaamisesta ja koulutustarjonnan katveista. Raporttien ja tilastotiedon lisäksi palvelu sisältää analyyseja esimerkiksi työmarkkinasiirtymistä ja osaamistarpeiden muutoksista.

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti tukee työllisyyspalveluiden kohdentamista tarjoamalla tietoa eri ammattien ja toimialojen työmarkkinatilanteen kehityksestä. Sen sisällöt on suunnattu erityisesti työvoimahallinnon viranomaisille.

Opetushallituksen ja OEF:n ennakointi puolestaan tuottaa keskipitkän ja pitkän aikavälin tietoa työvoiman, koulutuksen ja osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta. Sen keskeisimmät kohderyhmät ovat viranomaiset, työnantajat, koulutustoimijat ja oppilaanohjaajat. 

Työvoimabarometri ja kehitteillä oleva JOD palvelevat erityisesti yksilöitä ja koulutuksen järjestäjiä. Työvoimabarometri tuottaa lyhyen aikavälin ennakointitietoa alueellisten työvoima- ja osaamistarpeiden kehityksestä, ja JOD tukee yksilöiden koulutus- ja uravalintoja sekä osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. JOD-palvelukokonaisuutta kehitetään vuosien 2021–2025 aikana.

Ennakoinnin tietopalveluiden välisiä eroja voi tarkastella myös sen kautta, millaisiin kysymyksiin ne pyrkivät tietosisällöillään vastaamaan. Osaamistarvekompassi vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on tällä hetkellä eri ammattialojen työllisten ikä-, toimiala-, alue- ja koulutusrakenne?
• Mitä on työikäisten tarvitsema uusi osaaminen? 
• Millä aloilla osaamisrakenne muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävimmin? 
• Millaisilla osaamisen yhdistelmillä on eniten kysyntää eri aloilla?
• Mitä uusia osaamistarpeita on tunnistettavissa erityisesti työvoiman alitarjonta-aloilla ja uusilla, vasta kehittymässä olevilla aloilla?
• Millä tavoin voidaan edistää (positiivisia) työvoiman työmarkkinasiirtymiä?
• Mitä yhteisiä osaamisia on eri ammattialoilla?
• Miten tutkintojen suoritusmäärät kehittyvät seuraavan vuoden aikana?
• Millaisia osaamisen katvealueita voidaan tunnistaa eri alojen työllisillä?
• Mitä keskipitkän aikavälin työvoima- ja osaamistarpeita syntyy investointien ja tutkimuksen kehityksen seurauksena?
• Onko julkisesti rahoitetun tutkintojärjestelmän sisällöissä näitä osaamisen katvealueita ja TKI-kehitystä vastaavaa koulutusta?

Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti tarkastelee kohtaantoa tämänhetkisen työllisyystilanteen mukaan:

• Mikä on tällä hetkellä eri ammattien määrällinen kohtaantotilanne?

Työvoimabarometri tarjoaa lyhyen aikavälin kohtaanto- ja osaamistarvetietoa alueellisista näkökulmista sekä valituilta aloilta:

• Mitkä ovat alueiden keskeisimmät kohtaanto-ongelma-alat ja niihin liittyvät osaamistarpeet?

Opetushallituksen ja OEF:n ennakointi kohdentuu keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeisiin tutkintojen näkökulmista:

• Miten eri koulutusasteiden ja -alojen tutkintotarve sekä työelämän osaamistarpeet kehittyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä?

JOD-palvelukokonaisuus keskittyy erityisesti yksilön näkökulmaan:

• Miten yksilö voisi kehittää osaamistaan vahvistaakseen edellytyksiään työllistyä ja pysyä työssä?

Osaamistarvekompassin sisällöissä on hyödynnetty säännöllisesti päivittyvää määrällistä ja laadullista dataa mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan luomiseksi. Tietolähteinä on käytetty muun muassa

• Tilastokeskuksen dataa
• ennakointi- ja rekisteriaineistoja
• työpaikkailmoituksia ja suurten kielimallien dataa
• Koski- ja Virta-tietovarantojen aineistoja
• tutkimus- ja investointidataa sekä
• Opetushallituksen ennakoinnin analyyseja.

Muissa tietopalveluissa hyödynnetään joko määrällisiä tilastoja tai ennusteita taikka osaamiskartoituksiin, kyselyihin tai työpajoihin perustuvaa laadullista tiedonkeruuta. Esimerkiksi Työvoimabarometrin tarjoama lyhyen aikavälin tilannekuva työvoiman kohtaantotilanteesta perustuu ELY-keskuksien keskustelutilaisuuksien perusteella laatimiin arvioihin työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta seuraavan vuoden päähän.

Käytössä eri luokituksia

Osaamistarvekompassissa hyödynnetään päivittyvää osaamisluokitusta, joka mahdollistaa eri alojen osaamistarpeiden kehityskulkujen seurannan, osaamistarpeiden vertailun sekä uusien osaamistarpeiden tunnistamisen. Osaamisluokituksen lähtökohtana on ollut Opetushallituksen kehittämä ammattialakohtainen analyysi tärkeimmistä osaamistarpeista vuonna 2022. Samaa luokitusta käytetään myös Opetushallituksen ja OEF:n ennakoinnissa.

Osaamistarvekompassin lyhyen aikavälin luokiteltu osaamisdata eroaa muista tietopalveluista erityisesti osaamisdatan määrän ja jatkuvan oppimisen suunnittelua tukevien analyysiraporttien näkökulmista.

Myös Osaamistarvekompassin ammattialaluokitus perustuu Opetushallituksen ja OEF:n käyttämään luokitukseen. Saman ammattiluokituksen käyttö kummassakin tietopalvelussa mahdollistaa eri alojen osaamistarpeiden tarkastelun sekä lyhyellä että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Työvoimabarometrissa ja Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportilla sen sijaan käytetään ESCO:n ammattiluokitusta.