Tukimateriaali ohjaustyötä tekeville: osa 4
Kertaus ja usein kysyttyä
Onneksi olkoon! Olet päässyt tukimateriaalimme loppuun. Tässä osiossa voit vielä pohtia kertauskysymyksiä. Lue ensin kysymys ja mieti vastaustasi siihen ja avaa väkäsestä vastaus vasta sitten.
Vastauksissa on myös linkit osioihin, joissa asia on kerrottu. Kysymyksiin on lisätty myös uutta tai osin uutta asiaa, johon ei tukimateriaalin aiemmista osista löydy suoraan vastauksia. Toivomme, että mahdollisten asiakaskysymysten lista tässä auttaa Osaamistarvekompassiin tutustumisessa.
Muistathan, että mieleenpainamista ja oppimisen syventämistä auttaa myös keskustelu ja reflektointi kollegoiden kanssa.
Mitä ohjaajan olisi hyvä ymmärtää Osaamistarvekompassin rakenteesta?
Ohjaajan on hyvä tuntea oman työnsä kannalta tärkeimmät työkalut Osaamistarvekompassissa. Ohjaustilanteet ja ohjauksen asiakkaat ovat monenlaisia, joten kannattaa katsella hiukan kaikkea. Olemme arvioineet, että ohjauksessa tärkeimmät osiot ovat yläpalkista löytyvä Ammattialat-osio sekä Osaamiset-osiosta löytyvä Osaamiset ammattialoittain -raportti.
Ammattialat-pääsivulla on 16 OEF-luokituksen mukaista ammattialaa. Niiden alta löytyy vielä toinen ja kolmas taso. Aluksi etsimäsi ammatti löytyy ehkä helpoimmin haulla. Saat näkyviin ne alat, joilla ammattisana esiintyy. Voit vielä tarkistaa oikean palstan Ryhmän ammatit -laatikosta, että ala on oikea ja että etsimäsi ammatti kuuluu siihen kategoriaan. Osaamiset-sivun osaamiset kuvaavat alaa yleensä ja sisältävät Tilastokeskuksen tarkemman luokittelun ammatit.
Ammattialat-osioon on ammattialojen osaamisista nostettu 10 alakohtaista, 10 melko alakohtaista ja 10 laajemmin sovellettavaa osaamista lähiosaamisineen. Ammattialan osaamissivulta saa yleiskuvan siitä, mitä ovat alalla eniten kysytyt osaamiset. Sivua katsomalla asiakas voi saada yleiskuvan siitä, onko ala häntä kiinnostava tai hänelle mahdollinen. Eniten kysytään kuitenkin ns. kovia osaamisia (hard skills) eli alan ydintä. Siksi ammattialasivulla nousevat kovat osaamiset enemmän esiin kuin ns. pehmeät osaamiset (soft skills). Pehmeät osaamiset kannattaa kuitenkin lisätä esimerkiksi osaamispohjaiseen cv:een, koska ne antavat työnantajalle kuvaa myös työnhakijan persoonallisuudesta. Niitä löytyy Osaamiset ammattialoittain -raportilta.
Huomaa myös, että ammateista löytyvät vain ne alat, joiden osaamistarpeiden ennakointi kuuluu hallinnollisesti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Esimerkiksi poliisien, palomiesten ja sotilaiden osaamistarpeista huolehtii ja koulutuksesta vastaavat sisäministeriö ja puolustusministeriö.
Osaamiset ammattialoittain -raportilla on enemmän osaamisia kuin ammattialan verkkosivulla. Avaa toinen välilehti, Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset. Voit hakea keskimmäisestä ylävalikon Osaaminen-valikosta osaamistermejä haulla. Kun alat kirjoittaa termiä, saat näkyviin kaikki osaamiset, joihin merkkijono täsmää sanan alussa tai keskellä sanaa. Osaamiset ammattialoittain -raportti on hyödyllinen esimerkiksi osaamispohjaisen CV:n laatimisessa.
Tutkinnot-osio ei sisällä tietoa tutkinnoista ja niihin hakemisesta. Sellainen tieto löytyy Opintopolusta. Osaamistarvekompassin Tutkinnot-osiossa on tietoa tutkintosuorituksista ja tutkinnoista saatavista osaamisista.
Linkit
Osaamistarvekompassi – Ammattialat
Osaamiset ammattialoittain -raportti
Mitä ohjaajan olisi hyvä ymmärtää Osaamistarvekompassin osaamisdatasta?
Tärkein oivallus on perustavanlaatuinen: ammatin käsite pitäisi ajatella uudelleen. Osaamistarvekompassissa ammatti ymmärretään osaamiskokonaisuudeksi, jolla on arvoa työmarkkinoilla. Ennakoinnin kannalta ääripäitä ovat ensinnäkin nopeasti muuttuvat ammatit (esim. IT-ala), jossa kymmenen vuotta vanhoja ammattinimikkeitä ei enää välttämättä edes käytetä. Toinen ääripää ovat säännellyt ammatit kuten lääkäri ja opettaja. Ammatissa tarvittava osaaminen kyllä muuttuu, mutta nimike pysyy, joten osaamiskokonaisuutta voidaan tarkastella nimikkeen avulla. Ammattiluokitukset muuttuvat hitaasti, mutta työelämä saattaa muuttua nopeasti, koska siihen kohdistuu monen suuntaista kehittymispainetta – esimerkiksi globalisaation ja kansainvälisten tuotanto- ja arvoketjujen myötä.
Osaamistarvekompassin osaamisdata on työpaikkailmoitus-, investointi- ja tiedejulkaisudatasta louhittua osaamiskäsitteistöä. Koska materiaalia saatiin esimerkiksi vähän työllistäviltä aloilta niukasti ja vinoutuneesti, lisäsimme vielä suurten kielimallien dataa kuvaamaan sitä, mitä ammattialan osaamisina laajalti pidetään. Osaamisdataa on myös lajiteltu OEF-ammattialoittain. Parhaiten se onnistuu, jos esimerkiksi työpaikkailmoitusdataa on runsaasti ja ammattinimike nykyajan työelämässä vielä esiintyvä. Mutta jos ammattinimike alkaa olla vanhentunut ja ala työllistää vain vähän ihmisiä, vähäinen datamäärä aiheuttaa vinoumia ja puutteita ammattialan osaamisdataan. Muista tämä asiakkaan alasta tai alan valinnasta keskustellessa.
Toinen tärkeä oivallus on sekin perustavanlaatuinen: osaamistermi sisältää lähiosaamisia. Lähiosaamisilla tarkoitetaan datassa usein yhdessä esiintyvää osaamisten joukkoa – esimerkiksi työpaikkailmoituksissa yhdessä ilmoituksessa tyypillisesti toistuvaa osaamisvaatimusten joukkoa. On tärkeää ymmärtää, että sama osaamiskäsite voi eri ammattialoilla sisältää eri lähiosaamisia. Esimerkkejä: leikkausosaaminen lääkärin tai vaatturin ammatissa? Kiertotalousosaaminen ravitsemisalalla tai rakennusalalla? Vuorovaikutusosaaminen psykologilla tai puhelinmyyjällä? Lähiosaamisten joukosta on ohjauksen asiakkaalle hyötyä esimerkiksi osaamispohjaisen CV:n laadinnassa.
Kolmaskin tärkeä oivallus on tarjolla: data ei ole tietoa, ei edes informaatiota. Siihen on hyvä suhtautua omaa ajattelua inspiroivana ja uusia näkökulmia avaavana syötteenä.
Mitä apua Osaamistarvekompassista on osaamispohjaisen CV:n laatimisessa?
Osaamistarvekompassi on todellakin hyödyllinen osaamispohjaisen cv:n laatimisessa! Osaamistaan ei kannata kuvata vain yhdellä sanalla, vaan sijoittaa se alan kontekstiin ja osoittaa sillä tavoin ymmärtävänsä, miksi tätä osaamista haettavassa työssä kysytään.
Ammattialat-osioon on ammattialojen osaamisista nostettu 10 alakohtaista, 10 melko alakohtaista ja 10 laajemmin sovellettavaa osaamista lähiosaamisineen. Ammattialan osaamissivulta saa yleiskuvan siitä, mitä ovat alalla eniten kysytyt osaamiset. Sivua katsomalla asiakas voi saada yleiskuvan siitä, onko ala häntä kiinnostava tai hänelle mahdollinen.
Eniten kysytään ns. kovia osaamisia (hard skills) eli alan ydintä. Siksi ammattialasivulla nousevat kovat osaamiset enemmän esiin kuin ns. pehmeät osaamiset (soft skills). Pehmeät osaamiset kannattaa kuitenkin lisätä osaamispohjaiseen cv:een, koska ne antavat työnantajalle kuvaa myös työnhakijan persoonallisuudesta.
Osaamiset ammattialoittain -raportilla on enemmän osaamisia kuin ammattialan verkkosivulla. Avaa toinen välilehti, Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset. Voit hakea keskimmäisestä ylävalikon Osaaminen-valikosta osaamistermejä haulla. Kun alat kirjoittaa termiä, saat näkyviin kaikki osaamiset, joihin merkkijono täsmää sanan alussa tai keskellä sanaa.
Esimerkki: Asiakas kertoo, että hän on hyvä toisten ihmisten kanssa ja pitää tiimityöstä. Arvioitte yhdessä, että cv:een kannattaa lisätä vuorovaikutusosaaminen. Ala kirjoittaa hakulaatikkoon vuorova. Saat näkyviin pitkän listan osaamistermejä. Valitse niistä asiakkaan tarpeisiin sopivimmat. Saat näkyviin ammattialat, joiden datassa termi esiintyy. Kun avaat + -merkistä osaamistermin, saat näkyviin sen lähiosaamiset alalla.
Esimerkiksi osaamistermillä viestintä- ja vuorovaikutustaidot tiimeissä on jätehuoltotyöntekijöillä lähiosaamisina ajoneuvon huoltotuntemus, joustavuus ja sopeutuvuus muutoksiin, konfliktien ratkaisuosaaminen, turvallisuusmääräysten tuntemus, stressinsietokyky. Sen sijaan sairaanhoitajilla sama termi, viestintä- ja vuorovaikutustaidot tiimeissä esiintyvät usein yhdessä ekg:n tulkintataitojen, monikulttuurisen kommunikaatiotaidon, ja elintoimintojen monitoroinnin taidon kanssa. Lähiosaamiset kertovat paljon alasta ja siitä, miksi kyseistä osaamista alalla kysytään. Kun sen ymmärtää, voi osaamiskuvauksellaan osoittaa ymmärtävänsä työnantajan tavoitteet.
Linkit
Osaamistarvekompassi – Ammattialat
Osaamiset ammattialoittain -raportti
Tutki hetki Osaamiset 2024 -raporttia. Keille asiakkaillesi siitä tiedosta olisi hyötyä?
Osaamiset 2024-raportti kertoo työelämässä tarvittavan osaamisen tilannekuvasta. Se sisältää tuhansia osaamistermejä, joita on löydetty työmarkkinoiden tilaa kuvaavista lähteistä kuten työpaikkailmoituksista ja investointidatasta. Raportista on hyötyä varsinkin tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee tukea oman osaamisensa sanoittamiseen tai haluaa kehittyä siinä taidossa.
Esimerkki 1: Tutkintokoulutuksesta valmistumassa oleva nuori asiakas haluaisi tietää, mitä osaamista työelämässä juuri nyt kysytään. Työnhakua auttaa, jos käyttää hakemuksessaan ja ansioluettelossaan työelämän käyttämää sanoitusta. Esimerkiksi korkeakouluopinnoissa esiintyvät opetussuunnitelmien osaamistermit eivät aina ole niitä, joita työnantajat käyttävät. Voit kysyä asiakkaaltasi hänen osaamisiaan. Avaa sitten raportin Osaaminen-valikko yläosassa keskellä, ala kirjoittaa sanoja siihen ja näytä asiakkaallesi, mitä osaamissanoja ja lähiosaamisia raportilta löytyy.
Esimerkki 2: Asiakas haluaa tietää, miten paljon hänen osaamisellaan on kysyntää työelämässä. Ota esiin Osaamiset 2024 -raportti ja valitse Aineisto-valikosta työpaikkailmoitukset. Ala sitten kirjoittaa osaamissanaa Osaaminen-valikkoon yläosassa keskellä, niin saat näkyviin kaikki datan osaamistermit, joihin kirjoittamasi merkkijono sisältyy. Raportille tulee näkyviin palkit, jotka kertovat työpaikkailmoitusdatasta löytyvien osaamissanojen määrän. Jos luvut ovat hyvin pieniä, se tarkoittaa, että kyseistä osaamista ei ole haettu työpaikkailmoituksilla. Se voi kertoa joko heikosta työllisyystilanteesta, täystyöllisyydestä, siitä, että alalla yrittäjyys on palkkatyötä yleisempi tulonhankintatapa. On myös mahdollista, että työelämässä käytetään eri sanoja kuin asiakkaasi käyttää.
Linkit
Mitä kohtaanto tarkoittaa ja mitä se merkitsee ohjaajan työssä?
Kohtaantotieto on olennaista asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmien kannalta, sillä termiä käytetään esimerkiksi kuvaamaan avointen työpaikkojen ja työvoiman tarjonnan suhdetta. Hyvä kohtaanto olisi tasapainotila, jossa ei ole työttömyyttä eikä osaajapulaa. Alitarjonta-alalla tarkoitetaan ammattialaa, jossa työpaikkoja on enemmän kuin työhön tulijoita Ylitarjonta-ala taas on ala, jonne on enemmän tulijoita kuin työpaikkoja. Ylitarjonta-alalla kilpailu on siis kovaa ja alalla on työttömyyttä. Asiakas todennäköisesti haluaisi tietää, mikä oman alan tai toivealan tulevaisuus on. Jos asiakkaalla on tällaisia kysymyksiä mielessään, kannattaa ottaa puheeksi myös aikaväli, jotta ohjaaja tietäisi, mistä lähteä etsimään kohtaantotietoa.
Jos asiakas haluaa tietää, mikä ala työllistäisi heti, on kyse asiakkaan osaamisen ja avointen työpaikkojen osaamisvaatimusten kohtaannosta. Vastauksia voi selvitellä osaamiskartoitusten ja osaamisen sanoittamisen harjoitusten avulla.
Jos asiakas haluaa tietää, onko hänen toiveammatissaan varmasti työtä ja kehitysmahdollisuuksia kymmenen vuoden tähtäimellä, on kyse asiakkaan tulevaisuuden osaamisen ja tulevaisuuden työmarkkinoiden kohtaannosta. Kymmenen vuoden aikavälillä ammattinimikkeet saattavat olla muuttuneet ja todennäköisesti myös osaamisvaatimukset. Työmarkkinoiden kehitys riippuu alasta ja alan muutosnäkymistä. Ohjaajan kannattaa ottaa puheeksi mieluummin osaaminen kuin ammattinimike. Laaja-alaisella osaamisella ja jatkuvalla oman osaamisen kehittämisellä todennäköisesti pärjää alalla kuin alalla.
Harjoitus: Etsi jonkin ammattialan kohtaantotieto ensin Työmarkkinatorin saatavuus ja kohtaanto -raportilta ja sitten Vipusesta (linkit alla). Lopuksi tarkastele samaa ammattia / ammattialaa ja sen lähitulevaisuuden osaamistarpeita Osaamistarvekompassista. Millaisia havaintoja teet?
Linkit
Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti Työmarkkinatorilla
Sivulla on linkki Power BI -raporttiin, joka kertoo lähimenneisyyden kohtaantotilanteesta. Varsinkin raportin välilehti Ammatit taulukkona on hyödyllinen ammatin työllisyystilanteen tarkastelussa.
Työvoiman kohtaanto -raportti Vipusessa
Raportti kuvaa kohtaantoennustetta ammattialoittain vuonna 2028. Ammattiluokitus on eri kuin Työmarkkinatorilla käytetty. Vipusessa ja Osaamistarvekompassissa ovat käytössä laajemmat ammattialaluokitukset.
Osaamistarvekompassi – Ammattialat
Ammattialat-pääsivulla voit myös hakea ammattialoja tai osaamisia.
Mistä löytäisit tietoa, joka vastaa asiakkaan kysymykseen: "Onko ammatissa x varmasti töitä myös tulevaisuudessa?"
Ennen kuin lähdet etsimään tietoa ja vastauksia asiakkaan kysymykseen "Onko ammatissa x varmasti töitä myös tulevaisuudessa?" sinun kannattaa tarkentaa, mitä asiakas tarkoittaa tulevaisuudella. Jos hän tarkoittaa lähitulevaisuutta (0–4 vuotta), tietolähteet ovat eri kuin jos kyse on kaukaisemmasta tulevaisuudesta (5–9 tai 10–15 vuotta). Jos on kyse sitäkin kaukaisemmasta tulevaisuudesta, tietolähteet ovat epävarmoja ja yleisellä tasolla. Ammattinimikkeet saattavat muuttua tai kadota. Asiakkaan osaamiselle on varmaankin silti käyttöä. Tiedetään, että esimerkiksi digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat työelämää, joten oman alan digiosaaminen ja kielitaito ja alan kehityksen seuraaminen auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä.
Lyhyen aikavälin (0–4 vuotta) tietoa löytyy esimerkiksi Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportilta ammateittain. Jos kyse on pitemmästä aikavälistä, sinun kannattaa kertoa, että ammattinimikkeetkin muuttuvat ajan kuluessa eikä vastauksia siksi ole suoraan saatavissa missään, vaan asiaa pitää tarkastella monia ammatteja sisältävien ammattialaluokitusten avulla tai osaamisen kautta. Muista kertoa myös, että tieto on sitä epävarmempaa mitä kaukaisemmasta tulevaisuudesta on kyse.
Jos asiakasta kiinnostaa oman alan ja oman osaamisen lähitulevaisuuden näkymä, Osaamistarvekompassi on paras tietolähde. Kannattaa aloittaa vaikka osiosta Ammattialat. Lisätietoa osaamiskysynnästä aloittain löytyy Osaamiset ammattialoittain 2024 -raportista.
Jos asiakasta kiinnostaa oman alan osaamisen kysynnän kehitys keskipitkällä aikavälillä (5–9 vuotta), ennakointitietoa löytyy Vipusesta vuoteen 2030 saakka.
Linkit
Osaamistarvekompassi – Ammattialat
Osaamistarvekompassi – Osaamiset ammattialoittain 2024
Vipunen – Osaamistarpeet aloittain 2030
Raportissa ennakoidaan ammattialakohtaisten osaamisten tarpeen muutosta vuoteen 2030 asti.
Työmarkkinatori: Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti
Raportti kertoo ammattialojen työllisyystilanteesta. Välilehti "Ammatit taulukkona" on hyödyllinen ja tietoa voi suodattaa myös maakunnittain.
Mistä löytäisit vastauksia asiakkaan kysymykseen: ”Olen hyvä asiassa x. Mitä voisin tehdä työkseni?”
Osaamistarvekompassissa on lajiteltu osaamisia ammattialoittain sekä Ammattialat-osion verkkosivuilla että Analyysit-osion Power BI -raportilla Osaamiset ammattialoittain. Voit hyödyntää niitä asiakkaan kysymyksen selvittelyssä näin:
Verkkosivut: Valitse osio Ammattialat ja käytä Osaamiset-hakua. Jos asiakas on hyvä jalkapallossa ja kiinnostunut vain siitä eikä lajinimellä löydy osaamisia, käytä yleisemmän tason sanoitusta, esim. urheilu, liikunta. Haku tarjoaa osaamistermejä, joissa kirjoittamasi merkkijono esiintyy. Termit ovat työelämässä esiintyviä osaamisia. Kannattaa valita useampi termi sen mukaan, mikä asiakasta kiinnostaa. Haku tuo lopuksi näkyville ammattialat, joilla osaamistermit esiintyvät. Alan kuvauksen Osaamiset-välilehden lopussa on pallograafi, joka näyttää alan osaamisten kysynnän Osaamistarvekompassin työmarkkinadatassa. Graafi siis havainnollistaa, millaisille osaamisille alalle haluavilla on työmarkkinoilla kysyntää.
Osaamiset ammattialoittain -raportti: Voit hakea osaamistermeillä myös Power BI -raportilta valikosta Osaaminen. Kun alat kirjoittaa osaamissanaa, haku tarjoaa osaamistermejä, joissa kirjoittamasi merkkijono esiintyy. Termit ovat työelämässä esiintyviä osaamisia. Kannattaa valita useampi termi sen mukaan, mikä asiakasta kiinnostaa. Toiminnallisuus on siis sama kuin Ammattialat-sivulla, mutta raportti sisältää enemmän osaamistermejä. Kun valitset raportin välilehden Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset, näet raportilla ammattialat, joilla osaamistermit esiintyvät sekä niiden lähiosaamiset. Löydösten lukumäärä kertoo työmarkkinoiden kysynnästä.
Linkit
Mistä löytäisit vastauksia alan vaihtoa pohtivan asiakkaan kysymykseen: ”Mitä muuta voisin tehdä työkseni osaamisella x,y, ja z?"
Osaamistarvekompassi kertoo työelämän ja lähitulevaisuuden osaamistarpeista. Tietoa voi hyödyntää myös ammatti- ja urasiirtymien tukena. Osaamistarvekompassin tavoitteena on kuitenkin osaamisen täydentäminen tai kehittäminen tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien avulla, joten jos asiakas pohtii siirtymistä säännellylle alalle (esim. terveys- ja hyvinvointiala tai opetusala) eli kokonaisen tutkinnon suorittamista, Osaamistarvekompassi ei ole soveltuvin tietolähde. Tietoa tutkintokoulutuksesta ja hakuvaihtoehdoista löytyy Opintopolusta.
Ammattialat-osiossa on kunkin alan kuvauksen viimeisenä osiona diagrammi, joka kuvaa alan ammattisiirtymiä eli työmarkkinasiirtymiä viiden viimeisen tilastovuoden tiedoin. Siitä saa yleiskuvan siitä, mille aloille alalta on siirrytty. Jos niissä on asiakasta kiinnostavia aloja, voi niihin perehtyä tarkemmin.
Olennaista siirtymässä ovat osaamiset. Jos omalla alalla ja uudella kiinnostavalla alalla on samoja alakohtaisia osaamisia, siirtymä voi onnistua vähäisemmällä osaamisen kehittämisellä. Alojen osaamiset-välilehdellä siirtymän kannalta tärkeimpiä ovat yleensä alakohtaiset osaamiset. Laajasti sovellettavia osaamisia ovat osaamiset, joilla on kysyntää monella alalla. Osaamissivun viimeisenä on pallograafi, joka kuvaa työelämän edellyttämiä ja kysymiä alan osaamisia.
Linkit
Osaamistarvekompassi – Ammattialat
Opintopolku
Opintopolussa on tietoa tutkinnoista, hakuvaihtoehdoista ja suoritustavoista.
Mitä hyötyä pitkän tähtäimen (10–15 vuotta) koulutustarve-ennusteesta on ohjaajalle?
Pitkän tähtäimen koulutustarve-ennuste auttaa ohjaajaa ratkomaan tutkintokoulutukseen hakeutuvan asiakaan kanssa kysymystä siitä, onko alalla töitä, kun tutkinnosta valmistuu.
Vipunen-tietopalvelun Työvoiman koulutustarpeet -raportti vuoteen 2040 asti kertoo siitä, paljonko koulutusalalle ennakoidaan tarvittavan työvoimaa vuonna 2040 verrattuna siihen, paljonko alalle nyt valmistuu. Ennakoinnissa on käytetty kahta skenaariota, perusskenaariota ja kasvuskenaariota. Lisäksi näytetään lähihistorian tutkintotuotos.
Näin käytät raporttia:
Valitse ala, josta tutkintokoulutusta suunnitteleva asiakkaasi on kiinnostunut ja pohdi tai pohtikaa yhdessä, mitä raportin tiedot kertovat ja mitä ne asiakkaasi suunnitelmille voivat merkitä. Muista myös, että tulevaisuuteen kurottava tieto on aina epävarmaa.
Esimerkki 1: Varhaiskasvatuksen opettajien tarpeen ennakoidaan pysyvän samana molemmissa skenaarioissa. Nykyisellään varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa, mutta tilanne tasoittuu, kun skenaariossa otetaan huomioon väestöennuste ja nuorimpien ikäluokkien koko pienenee. Ennusten mukaan varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisäys korkeakouluissa ei ole välttämätöntä.
Esimerkki 2: Tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan (ICT) tutkintojen tarve vähenee molempien skenaarioiden mukaan erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mutta kasvaa lievästi korkeakoulutuksessa. Se todennäköisesti tarkoittaa, että alan aloituspaikkoja vähennetään ammatillisesta koulutuksesta, mutta lisätään korkeakoulutukseen vain, jos kasvuskenaario on toteutumassa. Lisäksi ICT-alan ammatillisen tutkinnon suorittaneet tarvitsevat todennäköisesti osaamisen kehittämistä ja koulutustason noston mahdollistavia koulutuspalveluita.
Vipusen tutkintotuotostieto ammatillisesta koulutuksesta perustuu vuosien 2019–2021 tilastotietoon ja korkeakoulutus vuosien 2020–2022 tilastotietoon. Osaamistarvekompassissa on ajantasaisempi tieto sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulutuksen tutkintotuotoksesta.
Linkit
Koulutustarve-ennuste Vipusessa
Osaamistarvekompassi: Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotos
Osaamistarvekompassi: Korkeakoulutuksen tutkintotuotos
