Ennakointitieto ohjaustyössä

• ymmärtämään, missä ohjauksen vaiheessa Osaamistarvekompassista voisi olla hyötyä asiakkaallesi 
• harkitsemaan, miten voisit auttaa asiakastasi reflektoimaan kokemuksiaan eri aikaulottuvuuksissa  
• tunnistamaan, miten asiakkaasi hahmottaa aikaa omassa elämässään 
• sovittamaan uudenlaisen tiedon hyödyntämisen osaksi omaa ohjaustasi.

Videolla tutkimusprofessori Jaana Kettunen kertoo Osaamistarvekompassin sisältämän ennakointitiedon hyödyntämisestä ohjaustyössä.

Nuorena tehdyt koulutusta ja työuraa koskevat ratkaisut eivät nykyisin ole lopullisia, vaan yksilöiden on oltava valmiita kohtaamaan muutoksia ja siirtymiä koko elämän ajan. Yksilöiden tukeminen tässä prosessissa vaatii myös ohjaajilta oman osaamisen päivittämistä. 

Asiakkaan jokainen kohtaaminen ohjaajan kanssa voisi olla myös tilaisuus vahvistaa asiakkaan urasuunnittelutaitoja. Urasuunnittelutaidot ovat tulleet osaksi peruskoulun opetussuunnitelmia vuonna 2014. Useimmat työikäiset eivät ole kouluvuosinaan käsitelleet tietoista omaa tulevaisuutta koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa opittavissa olevana taitona.  

Urasuunnittelutaitojen oppiminen on pitkän aikavälin prosessi, jossa yksilö vahvistaa vaiheittain taitoja, joita hän voi myöhemmin hyödyntää vastaavissa tulevissa muutostilanteissa.

Urasuunnittelutaitojen avulla yksilö voi parantaa edellytyksiään toimia työmarkkinoilla, ennakoida osaamistarpeita, kouluttautua tarpeen mukaan ja helpottaa työllistymistään joko yrittäjänä tai palkkatyössä.

Työmarkkinoiden muutos on jatkuvaa ja viime vuosikymmeninä muutoksen vauhti on vain nopeutunut. Tämä edellyttää ohjaustyössäkin uudenlaista näkökulmaa. Yksilöiden on tärkeää ymmärtää tulevaisuuden työelämän muutostrendejä ja muutosten vaikutuksia omiin uravaihtoehtoihinsa. Vastaavasti ohjausalan ammattilaisten tulisi osata hyödyntää ennakointitietoa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta.

Omaa tulevaisuutta koskeva tietoperustainen päätöksenteko on ohjauksessa verrattain uusi asia. Ohjaajan on lisäksi syytä ymmärtää ennakointitiedon luonne. Tilastotiedon pohjalta laadittujen ennusteiden toteutuminen on todennäköistä, mutta ei varmaa. Big datasta louhitun osaamisen ennakointitiedon hyödyllisyys yksilön tarpeisiin vaatii sekä ohjaajalta että asiakkaalta enemmän informaation kriittistä lukutaitoa ja epävarmuuden käsittelyn taitoja.

Toisaalta kun sekä ohjaaja että asiakas ovat tulevaisuustiedon äärellä, edellytykset vuorovaikutuksen tasavertaisuudelle ovat hyvät. Kummallakaan ei ole kokemusta eikä varmaa tietoa tulevaisuudesta. Se voi jopa auttaa keskustelun suuntaamisessa enemmän asiakkaan voimavaroihin ja tavoitteisiin kuin konkreettisiin keinoihin tavoitteeseen pääsemiseksi.

Videolla tutkimusprofessori Jaana Kettunen kertoo DOTS-mallista.

Osaamistarvekompassi sisältää tietoa työmarkkinoiden ennakoiduista osaamistarpeista. Tällaista tietoa ei ole aiemmin ollut kootusti tarjolla ohjausalan ammattilaisille. Samaan ajankohtaan uudenlaisen tietopalvelun avaamisen kanssa osuu ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten sekä urasuunnittelutaitojen kansallisen viitekehyksen laatiminen osana elinikäisen ohjauksen kehittämistä. 

Kansalliseksi viitekehykseksi ehdotetut uudet mallit ovat aiempia malleja dynaamisempia ja muutoksen tunnistamisella on niissä suurempi osuus.  

Syvemmän tarkastelun arvoinen on esimerkiksi Bill Law’n kehittämä DOTS-malli. Uusi DOTS-malli helpottaa yksilöä tunnistamaan urasuunnittelussa tarvittavan oppimisen sisällön (mitä oppia), prosessin (kuinka oppia) ja merkityksen (miksi oppia).

DOTS-malli koostuu neljästä vaiheesta: havainnointivaiheesta, seulontavaiheesta, tarkennusvaiheesta ja ymmärrysvaiheesta.