Datalähteet

Datalähteet-sivulla on kuvattu Osaamistarvekompassin eri osioissa hyödynnetyn datan lähteet. 

Työmarkkinasiirtymät-osiossa on hyödynnetty Tilastokeskuksen erillisaineistoa vuosien 2016–2021 ammattisiirtymistä. Työmarkkinasiirtymätieto kuvaa henkilöiden ammattialan vaihtoa, mutta samalla myös opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olleiden työllistymistä eri ammattialoille. Työmarkkinasiirtymät voivat liittyä muun muassa uusiin työtehtäviin siirtymiseen osaamista kehittämällä, urakehitykseen asiantuntija- ja johtotehtäviin tai kokonaan eri ammattialalle siirtymiseen esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten seurauksena. 

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotosraportti, tutkintojen osasuoritusten raportti sekä tutkintoennusteraportti perustuvat Opetushallituksen Koski-tietovarannon anonymisoituun henkilötietodataan. Power BI -raporttien data päivittyy kuukausittain.

Lue lisää Koski-tietovarannosta

Korkeakoulutuksen tutkintotuotos ja tutkintoennuste perustuvat Virta-opintotietopalvelun dataan. Toisin kuin ammatillisen koulutuksen vastaavissa raporteissa, korkeakoulujen tutkintosuoritustieto ei ole henkilötason, vaan summatason tietoa. Power BI -raporttien data päivittyy kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja lokakuussa.

Tutustu Virta-opintotietopalveluun
VIRTA-opintotietopalvelu sisältää 37 suomalaisen korkeakoulun eli yhteensä 1,5 miljoonan tutkinto-opiskelijan opinto-oikeus- ja suoritustiedot.

Tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuneet -raportti on yhdistelmä ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkintosuoritustietoja. Power BI -raportissa hyödynnetään sekä Koski- että Virta-tietovarantojen dataa.

Ammattialat on järjestetty Osaamisen ennakointifoorumin ammattialakoodiston mukaiseen järjestykseen. Luokituksessa on kolme tasoa. Esimerkiksi:

• Taso 1: 2 Tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijat
• Taso 2: 2.1 Teollisuuden ja kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat
• Taso 3: 2.1.1 Teollisuuden tuotantojohtajat ja asiantuntijat  

Ammattialojen tunnuslukuina esitetään alan työlliset ikäryhmittäin, toimialoittain, koulutusaloittain ja koulutusasteittain tilastovuoden 2020 mukaan. Tunnusluvut on joillakin ammattialoilla karkeistettu OEF-ammattialaluokituksen tasoon 2 ja sisältävät siis useamman ammattialan tunnusluvut. Karkeistus on tehty Tilastokeskuksen julkaisuehtojen mukaan. 

Kunkin ammattialan kuvauksen Tunnusluvut-grafiikoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen erillisaineistoja kuten

• Työlliset toimialan, ammatin ja koulutuksen mukaan
• Työlliset maakunnittain
• Eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden ammatit vuotta ja kahta vuotta aiemmin
• Väestön ammattisiirtymät 5-vuotisjaksoittain

Tilastokeskus on laatinut erillisaineistot perustilastoistaan

• tutkintorekisteri
• työlliset, työssäkäyntiaineisto
• väestöaineisto 

Ammattialasivujen siirtymägraafeissa (Sankey-diagrammi) esiintyy myös ammattialana "Ammatti tuntematon". Se tarkoittaa ammatteja, joista Tilastokeskuksella ei ole tietoa henkilön ammatista tai siihen kuuluu ammatteihin luokittelemattomia työtehtäviä. Siirtymissä voi olla siirtymän jälkeisenä tilanteena ryhmä "Tuntematon".  "Tuntematon työmarkkinatilanne" -luokkaan sisällytetään sellaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevat henkilöt, joita ei ole voitu sijoittaa työllisten, työttömien, opiskelijoiden tai työvoiman ulkopuolella olevien luokkiin ja henkilön oma tai päämiehen toiminta ei ole tiedossa.

Osaamiset-osio sisältää osaamisdatasta muodostettuja Power BI -raportteja sekä osaamisdataa analysoivia kirjoituksia. Osaamisdata on big datasta louhittua ja tekoälyavusteisesti jalostettua dataa, joka päivittyy Osaamistarvekompassiin kerran vuodessa. 

Datalähteinä on käytetty 

• työpaikkailmoituksia
• investointidataa
• tiedejulkaisuja
• suurten kielimallien dataa.

Työpaikkailmoitukset ovat vuosilta 2018–2023 (yli 4 500 000 ilmoitusta) Työmarkkinatorilta ja Duunitorista. 

EU investoinnit ja hankinnat julkisesta EU Open Data portaalista ovat lähteinä niiltä osin kuin tieto on ollut saatavilla (50 000 investointia). Suomen ja Ruotsin investointien tiedot on saatu kansallisista avoimen datan portaaleista (Business Finland / Vinnova, 40 000 investointia). Tieto investoinneista on abstraktiotasoltaan yleensä korkeaa, mutta sillä voidaan kuvata 1–3 vuoden aikajänteellä tulevaa osaamisen kysyntää varsin hyvällä tarkkuudella.

Käytettävissä oleva investointidata on vuosilta 2008–2023. 

Tiedejulkaisujen datan lähteenä on käytetty 

• DOAJ-portaalista saatavissa olevia avoimia julkaisuja (noin 20 000 lehteä, 10 000 000 julkaisua), Käytettävissä olevat julkaisut ovat vuosilta 2010–2023
• Tiede&Tutkimus-portaalin artikkelien dataa (lähes 800 000 artikkelia metadatoineen).

OpenAI:n kielimalli
Suuresta kielimallista saadaan todella suurten aineistojen mukaisia osaamisklustereita ja lähdeaineiston mukaisia naapurustoja. Nämä antavat hyvän kuvan siitä, mitkä teemat liittyvät toisiinsa todella suurissa aineistoissa, riippumatta siitä onko lähtödata ilmoituksia, uutisia, tiedettä tai vaikka väitteitä ja fiktiota (esim. kaunokirjallisuus tai Twitter).

Osaamisdatan louhinnan ja klusteroinnin on tehnyt HeadAI.

Alakohtaisuus - sovellettavuus

Osaamisista on aloittain laskettu myös osaamisen sovellettavuus. Ammattialakohtaisella erityisosaamisella (engl. occupational competency) viitataan sellaisiin taitoihin, tietoihin, arvoihin ja asenteisiin, jotka ovat keskeisiä ammatin harjoittamiselle ja joiden tarve esiintyy tyypillisesti vain kyseisen alan tehtävissä eli yhdellä ammattialalla. Tällaisia osaamisia ovat esimerkiksi hammaskuvantaminen, jota tarvitaan pääosin vain suuhygienistin ammatissa tai painotuotteiden nidonta, jonka tarve esiintyy pääosin painoalan työntekijöillä.

Melko alakohtaiseksi Osaamistarvekompassissa on määritelty osaaminen, joka esiintyy osaamisdata-aineistossa 2–5 eri ammattialalla. 

Laajasti sovellettavalla osaamisella (engl. transversal competency) tarkoitetaan sellaisia taitoja, tietoja, arvoja ja asenteita, joiden tarve esiintyy yli ammatti- ja toimialarajojen. Tällaisia osaamisia ovat esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaidot sekä digitaalinen osaaminen, joista on hyötyä lähes kaikissa työtehtävissä. Laajasti sovellettaviin osaamisiin on Osaamistarvekompassissa lajiteltu osaamiset, jotka esiintyvät osaamisdata-aineistossa useammalla kuin viidellä ammattialalla.

Esimerkkejä

Tilastotieteellinen osaaminen esiintyy kymmenellä eri alalla, joten se sijoittuu laajasti sovellettaviin. 

Medialukutaito esiintyy seitsemällä eri alalla, mutta kaikki nämä alat kuuluvat samaan toimialaan eli kasvatus- ja opetusalan asiantuntijoihin ja työntekijöihin. Seitsemän ammattialaa merkitsee kuitenkin, että osaaminen sijoittuu laajasti sovellettaviin.

Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen esiintyy neljällä eri ammattialalla, joten tämä osaaminen sijoittuu melko alakohtaisiin.
 

Tutkinnot-osiossa on Power BI -raportteina säännöllisesti päivittyvää tietoa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tutkintosuorituksista sekä kuluvan vuoden loppuun ulottuvat ennusteet tulevista tutkintosuorituksista. Datalähteinä on käytetty opinto-oikeuksien ja -suoritusten rekisteridataa. 

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotosraportti, tutkintojen osasuoritusten raportti sekä tutkintoennusteraportti perustuvat Opetushallituksen Koski-tietovarannon anonymisoituun henkilötietodataan. PowerBI -raporttien data päivittyy kuukausittain.

Lue lisää Koski-tietovarannosta

Korkeakoulutuksen tutkintotuotos ja tutkintoennuste perustuvat Virta-opintotietopalvelun dataan. Toisin kuin ammatillisen koulutuksen vastaavissa raporteissa, korkeakoulujen tutkintosuoritustieto ei ole henkilötason, vaan summatason tietoa. PowerBI-raporttien data päivittyy kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja lokakuussa.

Tutustu Virta-opintotietopalveluun
VIRTA-opintotietopalvelu sisältää 37 suomalaisen korkeakoulun eli yhteensä 1,5 miljoonan tutkinto-opiskelijan opinto-oikeus- ja suoritustiedot.

Tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuneet - raportti on yhdistelmä ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkintosuoritustietoja. PowerBI-raportissa hyödynnetään sekä Koski- että Virta-tietovarantojen dataa.

Ammatillisen koulutuksen osaamistuotos -raportti kertoo ammatillisen koulutuksen tuottamasta osaamisesta yhdistettynä tietoon tutkinnon osien suoritusmääristä. Siinä on siis yhdistelty toisaalta Koski-tietovarannon tietoja tutkinnon osien suorituksista että tutkintojen osien tuottamasta osaamisesta. Osaamiset ovat peräisin valtakunnallisesta ePerusteet -palvelusta.

Tarkemmat tutkintojen osaamisvaatimukset ja hyväksyttyjen suoritusten kuvaukset löydät ePerusteet-palvelusta.

Osaamiset tutkinnoissa -raportti kertoo tutkintokoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Tiedot ovat peräisin koneluetusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisemasta opetussuunnitelma- ja kurssikuvausdatasta sekä ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tutkintojen perusteista. Korkeakoulutusta koskeva data on osittain puutteellista.  Tiedot perustuvat niiden korkeakoulututkintojen kurssikuvauksiin ja opetussuunnitelmiin, jotka ovat julkisesti saatavilla Peppi- tai Sisu-opintohallintojärjestelmässä. Kaikki korkeakoulut eivät kuitenkaan julkaise tietoja koneluettavassa muodossa tai lainkaan. Osaaminen ja tutkinto löytyvät raportilta, jos yksikin kyseisen tutkinnon koulutusta järjestävä korkeakoulu sitä kouluttaa ja on julkaissut opetussuunnitelmansa koneluettavassa muodossa. Mutta jos tutkinnon osaamista kuvaa vain yhden korkeakoulun opetussuunnitelma, data on jonkin verran vinoutunutta, sillä korkeakoulut päättävät opetussuunnitelmistaan itsenäisesti ja pyrkivät erikoistumaan. 

Osaamiset koulutusaloittain ja -asteittain - raportti kertoo tutkintokoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Tiedot ovat peräisin koneluetusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisemasta opetussuunnitelma- ja kurssikuvausdatasta sekä ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tutkintojen perusteista. Korkeakoulutuksen osaamisdataa koskevat samat huomiot kuin Osaamiset tutkinnoissa -raporttia.