Lähi- ja perushoitajien tilannekuva

Tälle sivulle on koottu havaintoja ja johtopäätöksiä lähi- ja perushoitajat -ammattialan tilanteesta. Tiedot perustuvat Osaamistarvekompassin, Jotpan aikaisemman ennakointiraportin, Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportin sekä Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kohtaantotarkastelun tietoihin.

Tunnusluvut

Ammattialalla työskenteli vuonna 2021 noin 104 000 henkilöä.
59 % ammattialan työllisistä työskentelee sosiaalihuollon laitospalvelut -toimialalla ja 25 % terveyspalveluissa.
Noin 44 % alan työllisistä vaihtoi alaa vuosina 2016–2021. Eniten siirtyi sosiaalialan työntekijäksi (7,7 %) sekä sairaanhoitajien ja terveydenhuollon tekniikan asiantuntijoiden tehtäviin (6,9 %).
Alalle siirryttiin vuosina 2016–2021 eniten sosiaalialan työntekijöiden tehtävistä (19,8 %) ja työttömyydestä (13,8 %).
Alan ikärakenne on hyvin korkea, joten odotettavissa on iso työvoimapoistuma lähivuosina. Lisäksi on huomioitavaa, että alan tehtävissä työskentelee yli 2 500 yli 65-vuotiasta henkilöä.
Lähi- ja perushoitajat sijoittuvat erityisesti Uudellemaalle, jossa työskentelee yli 30 % alan työllisistä. Seuraavaksi eniten työllisiä sijoittuu Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Näin hyödynnät Ammattialat-osion tunnusluku- ja siirtymätietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa ammattialakohtaisia lukuja työllisten määrästä, toimialasta, koulutusalasta ja koulutusasteesta sekä maantieteellisestä jakautumisesta.

Tunnusluvuista voi esimerkiksi tarkastella alan ikärakennetta ja arvioida eläkepoistuman vaikutusta tulevaisuuden työvoimatarpeeseen. Graafeista näkee myös, mikä toimiala työllistää eniten alan työllisiä ja ovatko työpaikat jakautuneet tasaisesti koko maahan vai painottuneet tietyille alueille.

Työmarkkinasiirtymägraafit puolestaan havainnollistavat työllisten siirtymiä alalle ja alalta pois. Suuret muutokset voivat viitata esimerkiksi rakennemuutokseen, ja merkittävät siirtymät työttömyyteen voivat kertoa työvoiman ylitarjonnasta tai alan hiipumisesta. Siirtymägraafit havainnollistavat myös, saako ala uusia työllisiä eniten esimerkiksi opiskelijoista, työttömistä vai muilta aloilta. Tieto auttaa kohdentamaan osaamispalveluita siten, että ne tukevat positiivisia työmarkkinasiirtymiä.

Kohtaanto

Lyhyellä aikavälillä (0–5 vuotta) lähihoitajista on alitarjontaa.
Sen sijaan keskipitkällä aikavälillä (5–9 vuotta) lähihoitajat ja perushoitajat -ammattialalle ennakoidaan tasapainoa.

Näin hyödynnät kohtaannon raportteja

Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi sekä Työmarkkinatori tarjoavat työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa käsitteleviä raportteja.

Raporteista voi tarkastella eri alojen ja ammattien kohtaantotilannetta sekä työmarkkinatilanteen kehitystä eri aikaväleillä. Tietoa voi hyödyntää alueellisten ja toimialakohtaisten työvoimatarpeiden ennakoimiseen.

Tietojen pohjalta voi esimerkiksi suunnitella ja kohdentaa jatkuvan oppimisen osaamispalveluita ja koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille. Kohtaanto-ongelma-alojen tunnistaminen tukee osaamispalveluiden kehittämistä, jotta työmarkkinoille saadaan työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista.

Työllisten koulutustausta

73 % alan työllisistä on suorittanut ammatillisen perustutkinnon.
Valtaosa on suorittanut tutkintonsa hoitotyön koulutusalalla (63 %).
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon on suorittanut 2020-luvulla aloittaneista vuoden 2024 alkuun mennessä lähes 15 300 henkilöä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna valmistuneita on ollut eniten 15–24-vuotiaiden (27 %), 25–34-vuotiaiden (26 %) ja 35–44-vuotiaiden (24 %) ikäryhmissä. Alalle on valmistunut merkittävässä määrin myös yli 55-vuotiaita henkilöitä (1 300 henkilöä).
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneista merkittävä määrä kuuluu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien ryhmään – jopa neljännes kaikista valmistuneista.
Alueellisesta näkökulmasta valmistuneita on ollut eniten Uudellamaalla (25 %), Pirkanmaalla (13 %), Varsinais-Suomessa (10 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (8 %).

Näin hyödynnät koulutustietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa tunnuslukuja työllisten koulutustaustasta sekä tietoa ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja tutkinnon osien suorituksista.

Tieto työllisten koulutusalasta ja -asteesta auttaa hahmottamaan, minkälaisella koulutustaustalla alalle voi työllistyä.

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotos -raportista voi tarkastella, kuinka paljon tietyn tutkinnon suorittanutta työvoimaa on valmistunut alalle ja miten he sijoittuvat maantieteellisesti. Tieto havainnollistaa, minkä alan osaamista ja työvoimaa tietyllä alueella on, ja auttaa siten ratkaisemaan kohtaannon ongelmia.

Tieto tutkinnon osien suorituksista antaa viitteitä siitä, minkälaista osaamista eri alueilla on ja minkälaiselle koulutukselle on kysyntää.

Tutkintoennuste-raportti kertoo, paljonko alan tai alueen työmarkkinoille kuluvana vuonna on valmistumassa ammatillista osaamista. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi tilanteissa, jossa yrityksellä on tarpeen arvioida uuden toimipisteen alueen uuden työvoiman saatavuutta.

Alalla kysytyt osaamiset

Lastensuojeluosaaminen
Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen
Suun hoito
Aseptisen työskentelyn hallinta
Asiakkaan päivittäisten toimintojen tukeminen
Asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin tuki
Desinfiointiosaaminen
Erilaisuuden kohtaamistaidot
Gerontologinen hoitotyön osaaminen
Haavanhoidon perustaidot
Hoito- osaaminen, hoitotoimenpiteiden hallitseminen
Kotihoito- osaaminen
Kotipalveluosaaminen
Palliatiivinen hoito
Pesemisen, suihkutuksen ja hygieniahoidon hallinta
Potilasasiakirjojen käsittelytaidot
Ravitsemustieteellinen osaaminen
Saattohoito
Aggressiivisten, haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kohtaamistaidot
Ennaltaehkäisevään terveydenhoitotyöhön liittyvä osaaminen
Hygieniaosaaminen
Kuntoutusosaaminen
Lääkehoitotaidot
Robotiikkaosaaminen.

Näin hyödynnät osaamistarvetietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa vuosittain päivittyvän tilannekuvan työelämän kysymästä osaamisesta.

Tieto auttaa hahmottamaan, minkälaista osaamista eri ammattialoilla eniten tarvitaan ja miten laajasti osaamisia voi hyödyntää muilla aloilla. Aineistossa korostuvat erityisesti uudet ja nousevat osaamiset. Tiedon avulla esimerkiksi jatkuvan oppimisen osaamispalveluita voidaan suunnitella ja kohdentaa ennakoivasti siten, että ne vastaavat paremmin työelämän vaatimuksia.

Osaamistarvetiedosta on hyötyä myös alueellisten osaamisstrategioiden laadinnassa. Tietoa voi hyödyntää alueen osaamistarjonnan ja -kysynnän kohtaantoa parantavien toimien suunnittelussa.

Lisäksi osaamistarpeiden ennakoinnista on hyötyä yksilöiden koulutus- ja uravalintojen tukemisessa. Ohjaus- ja neuvontatyössä voidaan esimerkiksi verrata asiakkaan nykyisen ammattialan osaamistarpeita uuden alan tarpeisiin ja sen pohjalta tarkastella asiakkaan osaamisen täydentämisen tarpeita.

Ehdotuksia toimenpiteiksi

Alalle on tarpeen järjestää yhä enemmän pätevöittävää koulutusta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Alan tehtävissä tarvitaan tutkinnon ohella hyvää suomen kielen taitoa, joten suomen kielen opetukseen on tarpeen myös jatkossa panostaa.
Alan osaamistarpeissa korostuu jatkossa ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja niitä vastaava osaaminen kuten gerontologinen hoitotyön osaaminen ja kotipalvelu- ja hoito-osaaminen.
Alalle tarvitaan joustavia työpaikkakäytäntöjä ja johtamisosaamista, jotka tukevat monikulttuurisessa työympäristössä toimimista.
Alalle tarvitaan osaamispalveluja, joilla voitaisiin edistää työmarkkinasiirtymiä muilta aloilta.
Alan työllisten määrää voidaan osaltaan lisätä tarjoamalla koulutusta myös eläkeikäisille henkilöille.

Lähteet

Lähi- ja perushoitajat -ammattialan tunnusluvut ja työmarkkinasiirtymät

Lähi- ja perushoitajat -ammattialan osaamiset

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotos

Tutkintojen osien suoritukset

Alueellisia työvoiman osaamistarpeita ja ratkaisuehdotuksia(Jotpan julkaisu 2023)

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto(Työmarkkinatorin PowerBI-raportti)

Ammattialojen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto vuonna 2028(Opetushallituksen ja OEF:n PowerBI-raportti)